Äidinkielen opetus

Äidinkielenopetus

Äidinkielenopetuksen tavoitteena on tukea aktiivista monikielisyyttä. Oppilaat saavat oppia lisää omasta kulttuuristaan ja heille tarjotaan mahdollisuus kehittyä monikielitaitoisiksi, monikulttuuritaitoisiksi kansalaisiksi, jotka omaavat enemmän kuin yhden kulttuuri-identiteettin.

Äidinkieli on oma aineensa, jolla on oma opetussuunnitelma. Hakemuksen äidinkielenopetukseen hyväksyy rehtori. Jos oppilaalla on huoltaja, jonka äidinkieli on muu kuin ruotsi, tulee oppilaan saada tarjous osallistua äidinkielenopetukseen.

Äidinkielen opetuksen saaminen edellyttää, että alla olevat ehdot täyttyvät

Alla olevat ehdot koskevat muita, kuin kansallisia vähemmistökieliä. Suomen kielellä on Ruotsissa asema kansallisena vähemmistökielenä. Katso alempaa otsikon "Vähemmistökielet" alta.

• Kyseinen kieli on käytössä kodin jokapäiväisenä arkikielenä
• Oppilas hallitsee kielen alkeet (peruskoulu) tai puhuu kieltä hyvin (lukio).
• Kunnassa on vähintään viisi oppilasta, jotka haluavat äidinkielenopetusta kyseisellä kielellä
• Oppilaille löytyy sopiva opettaja

Oppilas ei saa osallistua äidinkielenopetukseen vasta-alkajatasolla. Asiasta päättää Monikielisyysyksikön yksikönjohtaja yhdessä äidinkielenopettajan kanssa. Arviointi perustuu opintosuunnitelmassa Lgr 22 kuvattuihin vaatimuksiin koskien äidinkielen taitojen tasoa.

Poikkeus

Adoptoitujen lasten osalta voidaan poiketa säännöstä, joka vaatii että äidinkielen on oltava kodin jokapäiväinen arkikieli. Oppilaalta vaaditaan kuitenkin, että hän hallitsee kielen alkeet.

Vähemmistökielet

Ruotsi tunnistaa viisi kansallista vähemmistökieltä: Nämä ovat saame, suomi, meänkieli, romani chib sekä jiddiš.

Kielet luokitellaan vähemmistökieliksi historialliseen perinteeseen viitaten. Ruotsinsuomalaiset, saamelaiset, tornionlaaksolaiset, romanit ja juutalaiset nauttivat erityisistä, lakimääräisistä oikeuksista ja heillä on oikeus vähemmistökieleensä.

Yllä oleviin vähemmistökieliryhmiin kuuluvilla oppilailla on tarjottava oikeus kehittää itsetuntoaan, identiteettiään ja kielellisiä valmiuksiaan vähemmistökielellään. Päämiehellä on velvollisuus järjestää opetusta vaikka sitä hakisikin kunnassa vain yksi ainoa oppilas, niin kauan kuin sopiva opettaja löytyy.

Kunnan on tarjottava äidinkielenopetusta kansallisille vähemmistöille vaikka kyseinen kieli ei olisikaan elävästi käytössä oppilaan kotikielenä.

Viranomaisten kanssa tulee voida asioida suomeksi, saameksi ja meänkieleksi kunnissa, jotka kuuluvat kyseisen kielen hallintoalueeseen. Haningen kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen.

Opetusta suomeksi Vikinga-koulussa

Kotonaan suomen kieltä puhuvilla oppilailla on mahdollisuus valita paikka Vikinga-koulun ruotsinsuomalaisilta luokilta. Oppilaat käyvät ruotsinkielistä luokkaa ja heitä opetetaan sekä ruotsiksi, että suomeksi luonnollisena osana koulupäivää. Suomalaisia luokkia on esikoululuokalta aina 6. luokalle saakka.

Lue lisää Vikinga-koulun suomenkielisistä luokista.

Äidinkielen opetuksen hakumenettely

Kunnalliset peruskoulut (luokat 1-9)

Äidinkielen opetukseen haetaan vain kerran. Äidinkielen opetukseen ei toisin sanoen tarvitse hakea uudelleen seuraavalle lukuvuodelle, jos oppilas on jo osallistunut äidinkielen opetukseen kyseisenä lukuvuotena.

Äidinkielen opetukseen haetaan 1. heinäkuuta - 1. syyskuuta välisenä aikana.

1. syyskuuta jälkeen saapuneet hakemukset hyväksytään, jos tilaa on olemassa olevissa ryhmissä. Muuten oppilas saa odottaa aloittamista seuraavan lukukauden alkuun.

Äidinkielenopetuksen hakulomake (huoltaja täyttää hakemuksen)

Kunnallinen lukio

Paikkaa äidinkielen opetuksesta haetaan jokaiselle uudelle lukuvuodelle. 

Äidinkielen opetukseen haetaan 1. heinäkuuta - 30. syyskuuta välisenä aikana.

Jos hakemus tehdään 30. syyskuuta jälkeen, saa oppilas odottaa aloittamista seuraavan lukuvuoden alkuun.

Kielitutustuttamiseen voidaan hakea vuoden ympäri.

Äidinkielenopetuksen hakulomake (huoltaja täyttää hakemuksen)

Jos oppilas vaihtaa koulua, on hänelle tehtävä uusi hakemus.

Vapaakoulut

Äidinkielenopetusta haluavan oppilaan huoltaja ottaa yhteyttä vapaakouluun. Hakemuksen äidinkielen opetuksesta tekee oppilaan edestä rehtori (päämies). Hakemus voidaan tehdä kahdella eri tavalla. Joko siten, että rehtori hakee oppilaalleen paikkaa Haningen kunnallisessa koulussa toimivasta, olemassa olevasta äidinkielen opetusryhmästä tai siten, että vapaakoulu järjestää äidinkielen opetusta oman toimintansa puitteissa.

Äidinkielen opetukseen on nyt olemassa hakuaika. Äidinkielen opetukseen haetaan 1. heinäkuuta - 1. syyskuuta välisenä aikana. 1. syyskuuta jälkeen saapuneet hakemukset hyväksytään, jos tilaa on olemassa olevissa ryhmissä. Muuten oppilas saa odottaa aloittamista seuraavan lukukauden alkuun.

Äidinkielen opetukseen ei tarvitse seuraavana lukuvuotena hakea uudelleen, jos oppilas on jo osallistunut äidinkielen opetukseen kyseisenä lukuvuotena.

Jos oppilas vaihtaa koulua, on hänelle tehtävä uusi hakemus.

Hae paikkaa olemassa olevasta Haninge-ryhmästä (hakemuksen tekee vapaakoulun rehtori)

Hae määrärahoja omassa koulussa järjestettävälle opetukselle (hakemuksen tekee vapaakoulun rehtori)

Määrärahoja haetaan lukuvuosi kerrallaan. 

Ilmoitus äidinkielen opetuksen lopettamisesta

Äidinkielen opetuksen lopettaminen kunnallisessa peruskoulussa (luokat 1-9) ja kunnallisessa lukiossa (irtisanomisen tekee huoltaja)

Äidinkielen opetuksen lopettaminen vapaakoulussa (irtisanomisen tekee huoltaja)

Opinto-ohjaus

Mikäli oppilas ei osaa tarpeeksi hyvin ruotsia pystyäkseen seuraamaan opetusta koulussa, on hänellä oikeus opinto-ohjaukseen omalla äidinkielellään. Opinto-ohjaus merkitsee, että oppilas saa johdatusta omalla äidinkielellään pystyäkseen ymmärtämään ja osallistumaan opetukseen eri aineissa.

Rehtori päättää toimenpiteistä ja tekee hakemuksen.