Ennakkotieto ennen rakennuslupahakemuksen lähettämistä
Usein voi olla epäselvää, onko kiinteistölle (maa-alueelle) mahdollista rakentaa vai ei. Rakennushankkeelle kannattaa tällöin ensin tehdä ennakkotietohakemus. Ennakkotietomenettelyä käytetään ensi sijassa kiinteistön sijaitessa asemakaava-alueen ulkopuolella tai silloin, kun kiinteistö halutaan lohkoa. Kunnan tekemä päätös on voimassa kaksi vuotta. Rakennuslupahakemus tulee jättää kunnan käsiteltäväksi ennen voimassaoloajan päättymistä. Muutoin päätös rakentamisoikeudesta raukeaa eikä kunta voi taata, että se voidaan uusia.
Maksut
Kunta perii ennakkotiedosta käsittelymaksun voimassa olevan tariffin mukaan (12.12.2022 §217*):
- Myönteinen ennakkotieto asemakaava-alueen ulkopuolella: 23 900 kr
- Myönteinen ennakkotieto asemakaava-alueella: 8 300 kr
- Kielteinen ennakkotieto: 8 300 kr
- Peruutettu hakemus (todennäköisestä kielteisestä vastauksesta ilmoittmisen jälkeen): 1 400 kr
*Tariffia päivitetään jatkuvasti.
Milloin ennakkotietoa kannattaa hakea?
Ennakkotietomenettelyn suurin etu on se, ettei rakennuttajan tarvitse laatia monimutkaisia rakennuslupa-asiakirjoja ja aloittaa turhaa projektointia ellei ole selvää, onko kyseiselle maa-alueelle mahdollista rakentaa vai ei. Ennakkotietomenettelyssä selvitetään, onko suunniteltu toimenpide mahdollinen kyseisessä kohteessa. Positiivinen ennakkotieto on voimassa kaksi vuotta. Rakennuslupahakemus tulee jättää kunnan käsiteltäväksi ennen voimassaoloajan päättymistä.
Uudisrakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella
Ennakkotietomenettelyä käytetään ensi sijassa kaavoittamattomilla alueilla silloin, kun olosuhteet ovat epäselviä. Mikäli suunnittelet talon rakentamista kaavoittamattomalla alueella sijaitsevalle rakentamattomalle kiinteistölle, on ennakkotietomenettely paras vaihtoehto edetä. Rakennuslupaa voi hakea suoraan, mutta jos edellytykset rakentamiselle ovat epäselviä, saattaa kielteinen päätös tulla kalliiksi, koska rakennuslupahakemukseen tarvitaan monimutkaisempia asiakirjoja.
Asemakaavan ulkopuolella sijaitsevan kiinteistön lohkominen
Ennakkotietohakemuksen käsittelyssä ei oteta kantaa kiinteistön lohkomiseen. Ennakkotietomenettely vastaa ainoastaan kysymykseen, onko rakennuksen uudisrakentaminen tai muutos mahdollinen. Saatuasi myönteisen ennakkotiedon rakentamiselle, voit tehdä hakemuksen kiinteistön lohkomisesta.
Hakemus lohkomisesta lähetetään kunnalliselle maanmittausviranomaiselle, Kommunala lantmäterimyndigheten (KLM). Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan kiinteistön lohkominen voidaan hyväksyä vain, jos kaupunginrakennuslautakunta on ensin selvityksessä todennut maa-alueen olevan kyseisen rakennelman rakentamiselle sopiva. Käytännössä se merkitsee, että rakennukselle haetaan ensin ennakkotietoa.
Lohkomista ja kiinteistöjä sääntelevissä kysymyksissä, ota yhteyttä kunnalliseen maanmittausviranomaiseen, klm@haninge.se.
Kunnan vaihemaakuntakaava voi antaa viitteitä sille, missä määrin kiinteistöjen lohkominen asemakaava-alueen ulkopuolella on mahdollista.
Vaihemaakuntakaava (ruotsiksi)
Taaja-asutuksella kiinteistöille asetetaan normaalisti asemakaavaan liittyviä vaatimuksia, jolloin toimenpiteelle voi olla sopivampaa hakea kaavatietoa (planbesked).
Ennakkotiedon odotusaika
Ennakkotiedon myöntämisestä päättää kaupunginrakennuslautakunta. Ennakkotietoa voi siksi joutua odottamaan kauemmin kuin rakennuslupaa.
Odotusaika saisi maksimissaan olla 10 viikkoa siitä ajankohdasta laskien, jolloin kunta on vastaanottanut kaikki tarvittavat tiedot. Useimmiten käsittelyaikaa kuitenkin pidennetään 20 viikkoon kaikkien tarvittavien tietojen vastaanottamisesta laskien.
Arviointiperusteet harkinnalle siitä, milloin ennakkotieto saattaa vaatia asemakaavaa
Hakemuksen käsittelyssä rakennushankkeelle tehdään sijaintiharkinta, jossa selvitetään, sopiiko paikka kyseessä olevalle rakennukselle kaava- ja rakennuslakiin, ympäristökaareen sekä kunnan vaihemaakuntakaavan suuntaviivoihin nähden. Vaihemaakuntakaavassa ohjeistetaan, kuinka Haningen maa-alueita tulisi tulevaisuudessa hyödyntää, toisin sanoen minne uudisrakentaminen tulisi keskittää. Kaava- ja rakennuslaissa lukee muun muassa, että maa-alueita tulisi hyödyntää siihen tarkoitukseen, mihin ne parhaiten soveltuvat. Sijaintiharkinnassa huomioidaan monta eri tekijää, kuten riskit, melu, luonto- ja kulttuuriarvot, veden saanti, pääsy, asemakaavoituksen tarve ynnä muut. Lisätietoja arviointiperusteista ruotsiksi.
Linkit
Linkit johtavat ruotsinkielisille sivuille.
Hae ennakkotietoa sähköisessä palvelussa
Palvelu on auki ainoastaan yksityishenkilöille.
Palvelun kautta ei ole mahdollista lähettää täydennyksiä.
Yhteystiedot
Senast uppdaterad: 28 november 2023