Hej! Du använder en gammal webbläsare

Inom kort kommer vissa funktioner på haninge.se inte fungera med den här gamla webbläsaren. Vi vill gärna ha dig kvar som besökare och rekommenderar att byta till Mozilla Firefox, Google Chrome eller Microsoft Edge.

Eroaminen, parisuhteen purkaminen ja lapsen huoltajuus

Parisuhteen kariuduttua on tärkeää sopia lasten asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Ulkopuolinen apu saattaa olla hyväksi pohdittaessa, mikä on lapsille parhaaksi.

En kvinna sitter i en soffa med en kopp i handen Foto: Mostphotos

Sosiaalipalvelun perheoikeusyksikkö työskentelee lasten huoltajuutta, asumista, tapaamisoikeutta, adoptiota ja isyyttä ja vanhemmuutta koskevien asioiden parissa. 

Perheoikeusneuvonnan puhelinvastaanotto on auki maanantaisin-torstaisin klo 13.00–14.30. Soita kunnan vaihteeseen, 08-606 70 00.

Yhteistyökeskustelu

Haningen perheoikeus tarjoaa yhteistyökeskustelupalvelua vanhemmille, jotka tarvitsevat tukea päästäkseen sopimukseen lapsia koskevissa asioissa. Keskustelussa vanhemmilla on mahdollisuus löytää ratkaisumalli lasten tapaamista, huoltajuutta ja asumista koskevissa asioissa. Mikäli erimielisyytenne johtuvat aikuissuhteestanne pikemminkin kuin vanhempana olemisesta, neuvomme teitä ottamaan yhteyttä perheneuvontaan.

Yhteistyökeskustelun aikaansaamiseksi molempien vanhempien on otettava meihin yhteyttä.

Keskustelun aiheet:

  • Aloitamme tapaamalla teidät yksitellen erillistä keskustelua varten.
  • Sen jälkeen jatkamme yhteisillä keskusteluilla, joissa te keskustelette yhdessä meidän kanssamme.
  • Yleensä on hyvä tavata useampaan kertaan, jotta keskustelut tuottaisivat tulosta.

Keskustelujen aiheena ovat lapset ja vanhempana oleminen ja niissä keskitytään nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, ei vanhempien väliseen aikaisempaan suhteeseen ja historiaan. Keskustelut perustuvat vapaaehtoisuuteen ja niissä vaaditaan teiltä molemmilta omistautumista. Keskustelut ovat maksuttomia. Keskustelua johtavilla henkilöillä on vaitiolovelvollisuus eikä keskustelusta pidetä pöytäkirjaa. Perheoikeus voi myös tavata lapsia, iästä ja kypsyydestä riippuen. Yhteistyökeskustelu voi johtaa yksimielisyyteen ja sopimukseen.

Sopimus

Keskustelut voivat johtaa joko suulliseen tai kirjalliseen sopimukseen.

Kirjallinen sopimus

Mikäli pääsette yhteisymmärrykseen huoltajuudesta, voitte sopia siitä kirjallisesti. Kirjallinen sopimus pätee samalla tavoin, kuin tuomioistuimen tekemä päätös. Sopimus rekisteröidään ja dokumentoidaan sosiaalirekisteriin.

Sopimuksen hyväksyminen edellyttää:

  • Että lapsi on kirjoilla Haningen kunnassa
  • Että vanhemmat ovat yksimielisiä sopimuksen sisällöstä
  • Että sopimuksen todetaan olevan lapsen parhaaksi
  • Että sopimus on tarpeeksi yksityiskohtainen ja selvä, jotta sitä olisi mahdollista soveltaa samoin kuin tuomioistuimen tekemää päätöstä

Mikäli äiti on ollut lapsen yksinhuoltaja lapsen syntymisestä saakka, voitte halutessanne ilmoittaa yhteisestä huoltajuudesta suoraan verovirastolle (ruotsiksi).

Elatusvelvollisuus

Vanhemmilla on, asumis- ja huoltajuusmuodosta riippumatta, yhteinen elatusvelvollisuus lapseen nähden. Velvollisuus on voimassa kunnes lapsi täyttää 18 vuotta tai kunnes lapsi on päättänyt lukiokoulutuksensa, kuitenkin enintään siihen asti, kun lapsi täyttää 21 vuotta. Molempien vanhempien tulee osallistua oman taloudellisen kykynsä mukaan. Voitte myös itse sopia suoraan siitä, miten haluatte jakaa kustannukset keskenänne.

Vanhempi, jonka luona lapsi ei asu vakituisesti, on velvoitettu maksamaan elatustukea. Mikäli kyseisen vanhemman maksukyky on rajoitettu, voi vanhempi, jonka luona lapsi asuu, hakea elatustukea vakuutuskassalta.

Vakuutuskassan tiedotussivu vanhemmille, jotka eivät asu yhdessä (ruotsiksi)

Sinun lapsesi ja rahasi (ruotsiksi)

Tarvitaanko asiasta tuomioistuimen päätös?

Joskus eronneet vanhemmat eivät omin neuvoin tai perheoikeuden tuella pääse yhteisymmärrykseen huoltajuutta, asumista ja tapaamista koskevissa asioissa. Tällöin saattaa syntyä tarve ratkaista asiat käräjäoikeudessa. Kanne viedään käräjäoikeuteen jättämällä oikeudelle haastehakemus.

Pakollinen tiedottamiskeskustelu ennen oikeusprosessin aloittamista

Käräjäoikeus ottaa vastaan haastehakemuksen vasta hakijan voidessa vahvistaa osallistuneensa tiedottamiskeskusteluun perheoikeudessa. Vahvistus tehdään todistuksella.

Molemmat vanhemmat osallistuvat keskusteluun yhdessä. Mikäli ette erityisistä syistä voi osallistua keskusteluun yhdessä, voit ilmoittaa siitä varatessasi aikaa keskustelulle perheoikeudelta. Erityisiksi syiksi voidaan hyväksyä esimerkiksi fyysinen tai psyykkinen väkivalta.

Keskustelussa annettavaa tietoa:

  • oikeudellinen prosessi ja miten huoltajuutta, asumista ja tapaamista koskeva selvitys tehdään
  • lapsen tarve tavata molempia vanhempiaan ja miten ristiriitanne vaikuttaa lapseen
  • muu tarjoamamme tuki, joka voi edesauttaa yhteistyötä välillänne

Tiedottamiskeskustelun tavoitteena on auttaa teitä löytämään lapsen kannalta paras ratkaisu. Keskustelun jälkeen saatte todistuksen, joka on voimassa vuoden. Keskustelu on maksuton.

Lue lisää tuomioistuinviranomaisen kotisivulta (ruotsiksi)

Perheoikeudellinen selvitys

Käräjäoikeus voi pyytää perheoikeutta tekemään selvityksen ja arvion siitä, mikä on lapselle parasta.

Selvityksen tavoite on varmistaa, mikä on lapsen kannalta paras vaihtoehto. Selvityksen tulee keskittyä lapseen ja lapsen tarpeeseen tavata molempia vanhempiaan mutta myös lapsen suojelu-, huolto-, vakaus- ja koulutustarpeisiin. Selvityksen on tuotava esille, missä määrin te vanhemmat pystytte asettamaan lapsen tarpeet etusijalle ja toimia yhteistyössä tavalla, joka on lapselle tai lapsille suotuisinta.

Lapsella on oikeus tuoda esille omia mielipiteitään mutta ei velvollisuutta valita vanhempien välillä.

Selvityksen eri vaiheet (ruotsiksi)

Ristiriidat ja sovinto

Jos vanhemmat ovat kääntyneet käräjäoikeuden puoleen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevissa asioissa, voi Haningen kunnan perheoikeusosasto yhdessä Södertörnin käräjänoikeuden kanssa tarjota uutta käsittelytapaa lapsen huoltoa koskevien riitaisuuksien selvittämiseksi. Työtapa käy nimellä Riitaisuus ja sovinto (ruots. Konflikt och försoning). Tavoitteena on vahvistaa lapsen näkökulmaa ja tukea vanhempia kestävien huolto-, asumis- ja tapaamisratkaisujen löytämisessä. 

Huoltajuus, asuminen ja tapaamisoikeus

Huoltajuus

Huoltajuus on juridinen käsite, joka voidaan samaistaa vanhempainvastuuseen. Se ei ole sama asia kuin huolenpito, jolla tarkoitetaan, että lapsesta pidetään huolta. Vanhempi, jonka luona lapsi asuu, pitää huolta lapsesta riippumatta siitä, onko hän lapsen huoltaja vai ei.

Lapsen huoltaja on vastuussa lapsen henkilökohtaisista olosuhteista. Se merkitsee muun muassa oikeutta ja velvollisuutta päättää lasta koskevissa asioissa, kuten koulunkäynnistä, sairaanhoidosta ja passihakemuksista. Huoltajan tulee huomioida toisen vanhemman sekä lapsen näkökohdat ja toivomukset.

Yhteinen huoltajuus

Yhteishuoltajuus merkitsee, että molemmilla vanhemmilla on yhteinen vastuu ja velvollisuus päättää lasta henkilökohtaisesti koskevissa asioissa.

Avioliitossa olevilla vanhemmilla on automaattisesti yhteinen vastuu lapsistaan. Se merkitsee, että molemmat vanhemmat edustavat lasta siitä huolimatta, asuvatko he yhdessä vai ei.

Vanhemmat, jotka eivät ole avioliitossa, voivat ilmoittaa yhteishuoltajuudesta verovirastolle. Yhteishuoltajuus jatkuu huolimatta siitä, jos vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen niin kauan, kuin heistä kukaan ei vaadi yksinhuoltajuutta.

Yksinhuoltajuus

Yksinhuoltajuus merkitsee, että yhdellä vanhemmista on yksinvastuu ja -velvollisuus päättää lasta henkilökohtaisesti koskevissa asioissa. 

Elleivät vanhemmat ole toistensa kanssa naimisissa lapsen syntyessä, tulee lapsen synnyttäjästä automaattisesti sen yksinhuoltaja. Huoltajuus ei kuitenkaan vaikuta seurustelua koskeviin kysymyksiin. Se merkitsee, että lapsella on oikeus tavata vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu, vaikka vanhempi, jonka luona lapsi asuu suurimman osan ajasta, olisikin lapsen yksinhuoltaja.

Asuminen

Kun kahdella erillään asuvalla vanhemmalla on yhteishuoltajuus lapsesta, voi lapsi asua joko yhden tai molempien luona. Tuomioistuin voi päättää, kumman vanhemman luona lapsen tulisi asua, elleivät vanhemmat omin neuvoin pääse sovintoon. Asiassa keskeistä on, mikä on lapselle parasta.

  • Lapsi voi olla yhden vanhemman luona kirjoilla
  • Lapsi voi asua vanhempiensa kanssa vuorotellen

Tapaamisoikeus

Tapaamisoikeus koskee lapsen oikeutta tavata vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu. Lähtökohtaisesti lapsella on aina oikeus tavata toista vanhempaansa, mutta lapsella ei ole velvollisuutta tavata molempia vanhempiaan. Laissa ei säädetä, miten tapaamiset toteutetaan. Sen sijaan on tärkeää huomioida lapsen ikä, kypsyys ja oma asenne. Vanhemmalla, jonka luona lapsi asuu, on vastuu kannustaa lasta tapaamaan toista vanhempaansa ja olemaan vastustamatta tapaamisia.

Tapaamistuki

Tapaamistuki antaa lapselle mahdollisuuden tavata turvallisesti vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu, silloin kun normaali tapaaminen ei jostakin syystä ole mahdollista.

Tapaamisesta tapaamistuella päättää käräjänoikeus. Tapaaminen järjestetään perhekeskuksen tiloissa Handenissa kahden perhekeskuksen työntekijän ollessa läsnä. 

Palvelu on auki perjantaisin joka toinen viikko klo 15–19.

Kiintymyssuhde

Pienelle lapselle toisen vanhemman tapaaminen on erityisen tärkeää. mieluiten "lyhyesti ja usein". Tällöin lapsi voi säilyttää mielessään kuvan toisesta vanhemmasta, eikä ero tunnu niin raskaalta. Molempien vanhempien tulisi pitää mielessään kiintymysaspekti niin, että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi.

Kun tapaaminen ei ole suositeltavaa

Mikäli vanhempi, jonka luona lapsi asuu, pelkää lapsen vahingoittuvan fyysisesti tai psyykkisesti, on tapaamiset ehkäistävä. Lapsen ei esimerkiksi tulisi tavata vanhempaansa ympäristössä, jossa ilmenee alkoholin tai huumeiden väärinkäyttöä. Toinen tärkeä tekijä on vanhempien suhtautuminen toisiinsa. Mikäli tapaaminen laukaisee suuria ristiriitoja vanhempien välillä, voi lapsi järkyttyä. Lapsen oikeus toisen vanhemman tapaamiseen on tällöin asetettava vasten lapsen tarvetta kasvaa turvallisissa olosuhteissa.

Yhteystiedot

Perheoikeuden osasto
Puhelinpäivystys ma-to 13.00 - 14.30
08-606 70 00
sof-familjeratt@haninge.se

Käyntiosoite
Haningen kunnantalo, Rudsjöterrassen 2, Haninge

Senast uppdaterad: 4 november 2022