Hej! Du använder en gammal webbläsare

Inom kort kommer vissa funktioner på haninge.se inte fungera med den här gamla webbläsaren. Vi vill gärna ha dig kvar som besökare och rekommenderar att byta till Mozilla Firefox, Google Chrome eller Microsoft Edge.

Adoptointi

Adoptoiminen merkitsee, että otat vastaan alle 18-vuotiaan lapsen kotiisi ikään kuin omaksesi. Kaikkea adoptointia ohjaa se, mikä katsotaan lapsen kannalta parhaaksi.

En pappa , en mamma  och en liten flicka sitter och samtalar med en läkare Foto: Mostphotos

Lapsi voidaan adoptoida kahdella eri tavalla:

  • kansainvälinen adoptio (lapsi adoptoidaan ulkomailta)
  • lähimmäisadoptio (avo- tai aviopartnerin lapsen adoptio)

Lapsen voi adoptoida 18 ikävuotta täyttänyt henkilö. Laissa ei mainita ylempää ikärajaa, vaan ikä huomioidaan yleisessä arvioinnissa yhtenä tekijänä. 

Adoptio sallitaan sekä yksinhuoltajille, aviopariskunnille että avopariskunnille. Avio- ja avopariskunnat adoptoivat yhdessä.

Kansainvälinen adoptio

Useimmat adoptiot suoritetaan auktorisoidun palvelunantajan välityksellä. Jos adoptio suoritetaan poikkeavalla tavalla, sitä kutsutaan itsenäiseksi adoptioksi. Itsenäinen adoptio on ensi sijassa ennestään tutun lapsen, kuten esimerkiksi sukulaislapsen, adoptoiminen. Huolimatta siitä, onko lapsi adoptoivalle ennestään tuttu vai ei, tulee adoptiomenettelyssä pitää yhteyttä perheoikeuteen.

Adoptiomenettely

Ota yhteyttä perheoikeuteen tiedotuskeskustelua varten. Tiedotuskeskustelun jälkeen seuraa pakollinen, maksullinen vanhempainkoulutus. Koulutuksen (FIA) järjestää Tukholman kaupunki ja se käsittää 21 opiskelutuntia. Osa koulutuksesta kertoo adoptoiduista lapsista ja heidän tarpeistaan. Tavoitteena on antaa adoptiosta kiinnostuneelle parempi mahdollisuus ottaa kantaa siihen, haluaako hän edetä adoptointiprosessissa.

Koulutuksen jälkeen perheoikeudelle tehdään hakemus (lomake Adoption 5 MFOF:in kotisivulla) ja jätetään todistus koulutuksen suorittamisesta. Perheoikeus avaa suostumusselvityksen, jonka tavoitteena on muun muassa selvittää, mikäli adoption hakija/hakijat soveltuvat vanhemmiksi.

Arvioinnissa erityistä huomioita kiinnitetään hakijan tietoihin ja ymmärrykseen adoptiolapsen tilanteesta ja tarpeista sekä siitä, mitä suunniteltu adoptio merkitsee, kuten myös hakijan terveydentilaan, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, sosiaaliseen tilanteeseen, suhteeseen partneriinsa (silloin kun se on ajankohtaista) ja verkostoon.

Adoptioluvan myöntämisestä päättää sosiaalipalvelu perheoikeuden tekemän ehdotuksen perusteella.

Adoptiolupa myönnetään kolmen vuoden määräajaksi. Kahden vuoden kuluttua perheoikeus ottaa luvan uudelleen käsiteltäväksi selvittääkseen, ovatko olosuhteet muuttuneet. Ellei tietoa lapsen vastaanottamisesta ole kolmen vuoden sisällä saatu, on hakijoiden tehtävä uusi lupahakemus. Kun tieto lapsen vastaanottamisesta tulee, on sinun/teidän otettava yhteyttä perheoikeuteen saadaksenne hyväksynnän adoptioprosessin jatkamiselle.

Lapsen saavuttua Ruotsiin, adoptioon tarvitaan joissakin tapauksissa käräjäoikeuden päätös, joka tehdään adoptiovanhemman/-vanhempien tekemän hakemuksen perusteella. Perheoikeudelle jää vastuu seurantaraporttien laatimisesta sekä perheen neuvomisesta ja tukemisesta.

Lähimmäisadoptio

Mikäli haluat adoptoida avo- tai aviopartnerisi lapsen, on sinun tehtävä siitä hakemus käräjäoikeudelle. Käräjäoikeus antaa perheoikeudelle tehtäväksi selvittää ja antaa lausunto siitä, mikäli adoptoiminen arvioidaan olevan lapsen kannalta hyväksi.

Yhteystiedot

Perheoikeusyksikkö
08-606 70 00
Puhelinpäivystys:
ma-to klo 13.00-14.30

Käyntiosoite
Rudsjöterrassen 2. Haninge

Sähköposti
sof-familjeratt@haninge.se

Senast uppdaterad: 25 oktober 2022