Sosiaalihuoltoon liittyviä kysymyksiä ja vastauksia

Sosiaalihuolto toimii kaikissa kunnissa. Sen tehtävänä on tukea asukkaita elämään turvallisesti, itsenäisesti ja arvokkaasti. Sosiaalihuolto pyrkii myös huolehtimaan siitä, että lapset ja nuoret saavat oikeat edellytykset kasvaa ja kehittyä.

Sosiaalihuollossa työskentelee sosiaalisihteereitä. He tapaavat ihmisiä, jotka ovat avun tarpeessa ja hakevat yhdessä heidän kanssaan erilaisia ratkaisuja ja tukitoimenpiteitä.

Sosiaalihuollon toiminta määräytyy sosiaalihuoltolain mukaan (socialtjänstlagen, SoL). Laki määrää, että kunnan on huolehdittava asukkaidensa taloudellisesta ja sosiaalisesta turvasta sekä tarjottava heille mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskuntaan tasavertaisin ehdoin.

Sosiaalihuolto tarjoaa erilaisia tukimuotoja tarpeesta riippuen.

Esimerkkejä toimenpiteistä:

• Lapset, nuoret ja perheet – perheneuvonta tai perhekoti.
• Talousturva – sille, joka ei pysty tulemaan toimeen omin neuvoin.
• Vanhustenhuolto – turvapuhelin, kotihoito tai paikka erityisasumisessa.
• Liikkumisesteet – itsenäisen ja aktiivisen elämän helpottaminen.
• Päihteet ja riippuvuus – tukea muutokseen ja apua löytämään uusia teitä.
• Lähisuhdeväkivalta – sinulle, joka olet joutunut uhriksi.
• Asunto-ongelmat – jos sinulla ei ole asuntoa tai sinua uhkaa häätö.
• Väkivaltaisuus – apua muuttamaan käyttäytymiskuviota.
• Rikollisuuden tai väkivaltaisten yhteyksien jättäminen – sille, joka haluaa luoda uuden tulevaisuuden.

Siinä tapauksessa kyseessä voi olla monen eri toiminnan, esimerkiksi sosiaalihuollon, lasten ja nuorten psykiatrian sekä koulun välinen yhteistyö

Tapaamisia kutsutaan verkostotapaamisiksi, ruotsiksi SIP – Samordnad Individuell Plan.

Tapaamisessa laaditaan yhteinen suunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa lapsen tilannetta parhaalla mahdollisella tavalla.

Kyllä, mikäli tarvitaan, kaikki osapuolet voivat osallistua samaan tapaamiseen.

Sinulla on oikeus voida hyvin, olla turvassa ja saada apua. Jos voit huonosti siksi, että vanhempasi voivat huonosti tai tekevät asioita, jotka eivät ole oikein, voit ottaa meihin yhteyttä.

Voit olla yhteydessä myös silloin, jos itse voit huonosti tai teet asioita, jotka eivät ole sinulle hyväksi tai jos olet huolissasi jostakusta toisesta – esimerkiksi kaverista tai vanhemmasta.

Asetamme sinulle kysymyksiä selvittääksemme, mikäli me sosiaalihuollon puolesta voimme auttaa sinua ratkaisemaan ongelmasi tai jos on olemassa jokin muu taho, jolta voit saada parempaa apua.

Lue tästä, mitä tapahtuu kun olet ottanut yhteyttä sosiaalihuoltoon.

Voit soittaa sosiaalihuollon numeroon 08-606 79 96.

Sosiaalihuolto on suljettu iltaisin ja viikonloppuisin. Kun sosiaalihuolto on kiinni, voit soittaa sosiaalipäivystykseen (joka on osa sosiaalihuoltoa). Numero on 020-70 80 03.

Hätätilanteen sattuessa kello kahden jälkeen yöllä, soita hätänumeroon 112 ja pyydä saada puhua sosiaalipäivystyksen kanssa.

Haningen sosiaalihuolto toimii Handenin terminaalin kupeessa sijaitsevassa isossa tiilitalossa. Osoite on Rudsjöterrassen 2. Kun tulet käymään meillä, ilmoittaudu ensin 1. kerroksen vastaanottoon.

Voit puhua kanssamme kertomatta nimeäsi tai missä asut. Olet nimetön niin kauan kuin et itse kerro meille nimeäsi, henkilötunnustasi tai osoitettasi. Muistathan, että jos lähetät meille sähköpostia, voimme nähdä sähköpostiosoitteesi.

Ellet halua soittaa meille suoraan, voit aina aloittaa puhumalla nuorisovastaanoton kanssa. Jos sinulla on läheisyydessäsi joku luotettava aikuinen, kuten esimerkiksi sukulainen, valmentaja, opettaja tai koulun kuraattori, voitte soittaa meille yhdessä. Voit myös pyytää aikuista soittamaan meille ja kertomaan sellaista, mistä on mielestäsi vaikea puhua.

Vanhemmillasi tai huoltajallasi on vastuu sinusta ja he päättävät sinua koskevista asioista, kunnes täytät 18 vuotta. He eivät kuitenkaan saa kohdella sinua huonosti. Myös alle 18-vuotiailla on paljon oikeuksia, joita tulee noudattaa sekä kotona, että koulussa ja yhteiskunnassakin. Oikeudet perustuvat Ruotsin lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Alla joitakin esimerkkejä:

• Jokaisella lapsella on oikeus elää ja kehittyä.
• Jokaisella lapsella on oikeus omaan mielipiteeseen ja sen ilmaisemiseen.
• Jokaisella lapsella on oikeus sananvapauteen, ajatuksenvapauteen, omantunnonvapauteen ja uskonnonvapauteen.
• Jokaista lasta on suojeltava fyysisen tai hengellisen väkivallan kaikilta muodoilta kodissaan.
• Jokaisella lapsella on oikeus saada turvaa.
• Jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen ja koulunkäyntiin.
• Jokaisella lapsella on oikeus leikkiä, levätä ja viettää vapaa-aikaa.
• Kaikilla on oikeus valita oma elintoverinsa, sukupuolesta, seksuaalisuudesta, uskonnosta ja etnisyydestä riippumatta. Kukaan ei saa pakottaa sinua avioliittoon.

Yllä luetellut oikeudet merkitsevät muun muassa sitä, että sinulla on ollessasi yhteydessä sosiaalihuoltoon oikeus ilmaista mielipiteesi ja saada tietää, mitä muut ovat sinusta sanoneet.

Ruotsin hallituksen sekä valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten vastuulla on valvoa, ettei oikeuksiasi loukata. Käytännössä se merkitsee, että esimerkiksi koulusi aikuiset, sosiaalihuolto, terveydenhuolto ja poliisi ovat vastuussa oikeuksiesi suojelemisesta.

Ruotsin lastensuojeluasiamiehen kotisivulta voit lukea lisää oikeuksistasi

Lue lisää oikeuksistasi Barnombudsmannen -sivustolta (ruotsiksi)

Niin kauan kuin et kerro nimeäsi, olet meille nimetön. Mieluiten haluamme kuitenkin tietää nimesi voidaksemme auttaa sinua parhaamme mukaan. Mikäli olet alle 18-vuotias ja olet kertonut meille nimesi, on meidän pakko ilmoittaa vanhemmillesi tai huoltajillesi, että olemme yhteydessä sinuun. Puhumme kanssasi aina etukäteen ennen kuin otamme yhteyttä vanhempiisi ja kerromme, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Jos olet alle 18-vuotias, on meidän ilmoitettava vanhemmillesi siitä, että olemme sinuun yhteydessä. Huoltajallasi on oikeus saada tietää, mistä me puhumme kanssasi. On aina hyvä, jos kerrot meille etukäteen olevasi huolissasi vanhempiesi reaktiosta. Silloin voimme yhdessä pohtia, kuinka teemme olosi turvalliseksi ennen kuin otamme yhteyttä vanhempiisi. Täytettyäsi 18 vuotta päätät itse siitä, kenen kanssa me saamme puhua.

Joskus vanhempiesi kanssa puhuminen voi asettaa sinut vaaraan. Jos he ovat esimerkiksi pahoinpidelleet sinua tai loukanneet sinua seksuaalisesti, voimme lykätä yhteydenottoa. Kysy sosiaalisihteeriltäsi, mitä se merkitsee.

Haluamme mieluiten, että vanhempasi ovat mukana ensimmäisessä tapaamisessa mutta emme vaadi sitä. Vaikkeivät he tulisikaan tapaamiseen haluamme, että he tietävät sinun tapaavan meitä. Jos vanhempasi ovat vaaraksi sinulle, teemme ensin suunnitelman ennen kuin otamme heihin yhteyttä.

Kun Sosiaalihuolto vastaanottaa lapsesta huoli-ilmoituksen, arvioidaan asian kiireellisyys jo samana päivänä. Arvioimme toisin sanoen, jos meiltä vaaditaan välittömiä toimenpiteitä tai jos hätä ei ole pakottava.

Yritämme parhaamme mukaan tavoittaa vanhempasi saadaksemme heidän kanssaan aikaan tapaamisen. Useimmiten vanhemmat tulevat paikan päälle sosiaalihuollon kutsusta mutta joskus voi olla, etteivät he halua tai ettemme tavoita heitä. Meidän on silloin otettava kantaa siihen, pitäisikö meidän yrittää tavoittaa heitä muilla tavoin. Voimme esimerkiksi tulla koputtamaan kotiovelle. Tai sitten otamme yhteyttä muihin, sinua ympäröiviin henkilöihin ottaaksemme tilanteestasi selvää. Kaikki riippuu siitä, mitä tietoa olemme ilmoituksen kautta saaneet, miten kiireellinen tilanne on ja kuinka suuri syy meillä on olla huolissamme.

Voit aina yrittää puhua pahassa tilanteessa olevan kaverisi kanssa ja tukea häntä ystävänä. Voit ehdottaa, että menette yhdessä koulussa olevan aikuisen puheille. Ellei kaverisi suostu, voit itse puhua asiasta jonkun aikuisen kanssa, johon luotat, ja kertoa olevasi huolissasi kaveristasi. Muista, ettet voi itse ratkaista kaverisi ongelmia, mutta voit puhua aikuisen kanssa ja olla hyvä kaveri. Se voi merkitä paljon.

Toisen lyöminen on kiellettyä. Sinun ei koskaan tulisi tarvita ottaa vastaan lyöntejä tai nähdä, kuinka toista perheesi jäsentä lyödään. Jos kotonasi on joku, jota lyödään juuri nyt on sinun soitettava hätänumeroon 112. Voit myös soittaa Haningen sosiaalihuollolle, jonka tavoitat numerosta 08-606 79 96. Ellei sosiaalihuolto ole auki, voit soittaa sosiaalipäivystykseen, joka on osa sosiaalihuoltoa mutta joka tekee työtä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tavoitat sosiaalipäivystyksen numerosta 020-70 80 03. Kello kahden jälkeen yöllä on sinun soitettava hätänumeroon 112 ja pyydettävä saada puhua sosiaalipäivystyksen kanssa.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tulla huolletuksi ja suojelluksi. Oikeuksiisi kuuluu myös, että sinut kohdataan rakkaudella ja kunnioituksella. Vanhemmat, jotka asettavat rajoja ja tarkkailevat teini-ikäisen lapsensa tulemisia ja menemisiä ovat vanhempia, jotka osoittavat lapsestaan huolta. Joskus ei vanhempien huolenpitokyky riitä. Väkivaltaa ja kaltoinkohtelua ei koskaan pidä hyväksyä. Silloin muiden aikuisten on puututtava asiaan tukeakseen sekä sinua, että vanhempiasi.

Sijaisperheeseen, tukiasumiseen tai vastaavaan asumismuotoon muuttaminen edellyttää, että ensin selvitämme tilanteesi. Selvityksen loppuvaiheessa sosiaalihuolto arvioi ja päättää, tarvitsetko sosiaalihuollon puitteissa tarjottavaa tukea vai et. Meidän tarvitsee myös puhua vanhempiesi kanssa ja ehkä myös muiden, sinua ympäröivien aikuisten kanssa voidaksemme tulla päätökseen. Selvitys vie jonkin aikaa, tavallisesti noin neljä kuukautta, ellei tilanteesi ole kiireellinen.

Voit aina kääntyä sosiaalihuollon puoleen, jos haluat puhua ongelmistasi tai saada tietää, minkälaista apua on saatavilla. Tavoitat meidät numerosta 08-606 79 96. Voit pysyä nimettömänä, ellet itse kerro meille nimeäsi.

Kiusaaminen tai häirintä merkitsee toisen ihmisen fyysistä tai henkistä loukkaamista esimerkiksi koulussa, vapaa-aikana tai netissä. Jos sinua kiusataan, voit kääntyä opettajasi puoleen tai ottaa yhteyttä koulussasi toimivaan oppilasterveydenhuoltoon. Vaihtoehtoisesti voit ottaa yhteyttä nuorisovastaanottoon.

Jos sinulla on ongelmia alkoholin, huumeiden tai rahapelien kanssa voit kääntyä suoraan MiniMaria Haningen puoleen. MiniMaria on nuorille, alle 26-vuotiaille tarkoitettu vastaanotto. Yli 18-vuotiaan ei tarvitse ottaa käynnille mukaan huoltajaa mutta mielestämme on kuitenkin hyvä, jos vanhemmat ovat mukana.

Voit myös ottaa yhteyttä sosiaalihuollon vastaanottoryhmään numerossa 08-606 79 96. Jos olet kiireellisen avun tarpeessa, käänny Maria Ungdomin akuuttivastaanoton puoleen. Vastaanotto sijaitsee Tukholmassa ja on auki vuorokauden ympäri.

MiniMaria Haninge

Maria Ungdom Akut (ruotsiksi)

Jos mahdollista, käänny ensi sijassa vanhempiesi puoleen. Muussa tapauksessa voit kääntyä jonkun muun aikuisen puoleen, jota kohtaan tunnet luottamusta. Sellainen henkilö voi olla esimerkiksi mentorisi, kuraattori, kenttäassistentti tai joku muu aikuinen. Voit myös soitta BRIS:lle, nuorisovastaanotolle tai sosiaalihuollon vastaanottoryhmälle.

Ellei perheelläsi ole varaa maksaa esimerkiksi vuokraa tai ostaa ruokaa, voivat perheen aikuiset hakea taloudellista tukea. Hakemuksen yhteydessä teemme selvityksen siitä, voidaanko tuki myöntää.

Asiat, joihin rahojen tulisi riittää:

• elintarvikkeet
• vaatteet ja kengät
• vapaa-aika ja leikki
• hygienia
• lapsi- ja nuorisovakuutus
• kulutustavarat
• päivälehti
• puhelin
• TV-maksu.

Kustannukset, joita katsotaan lisäksi:

• Asuminen
• Kotisähkö
• Työmatkat
• Kotivakuutus
• Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenyys.

Lisäksi on olemassa muitakin kustannuksia, joista voi saada korvausta, kuten esimerkiksi lääkkeistä.

Ellei lapsi tai nuori voi pitempään aikaan asua kotonaan, voidaan hänet sijoittaa sijaisperheeseen. Sijaisperheessä asuminen merkitsee, että toisessa perheessä asutaan ikään kuin perheenjäsenenä. Sijaisperheenä voi toimia lapselle ennestään tuttu perhe, joka kuuluu lapsen verkostoon, tai lapselle täysin vieras perhe. Aika, kuinka kauan sijaisperheessä asutaan, vaihtelee. Sijaisperhe koostuu useimmiten aikuisista, joilla on jo omia lapsia ja joilla on omasta mielestään aikaa, halua ja mahdollisuuksia ottaa hoivaansa yksi lapsi lisää. Teemme sijaisperheeksi pyrkivistä perheistä huolellisen selvityksen varmistaaksemme, että koti, johon lapsi sijoitetaan, on turvallinen. Sijaisperheeksi ryhtyminen edellyttää, että perhe vastaa moniin kysymyksiin siitä, millä tavoin perhe toimii ja miksi he haluavat sijaisperheeksi. Perheenjäsenten on myös pystyttävä todistamaan olevansa rangaitsemattomia. 

Sosiaalihuoltolaki on laki, joka määrää miten sosiaalihuollon tulisi toimia. Laki lyhennetään usein "SoL". Sosiaalihuoltolaissa luetellaan, minkälaista apua sinä ja perheesi voitte saada, jos haluatte ottaa avun vastaan.

Jos vanhempasi ja sosiaalihuolto ovat eri mieltä jostakin tilannettasi koskevasta asiasta, voi sosiaalihuolto hakea sinulle apua nuorisohoitolain tuella. Laki on ruotsiksi "lagen om vård av unga", joka lyhennetään LVU. Sosiaalihuolto voi hakea sinulle apua nuorisolain tuella vaikka olet yli 15-vuotta etkä halua ottaa apua vastaan siitä huolimatta, että se olisi sosiaalihuollon ja ehkä myös vanhempiesi mielestä sinulle parhaaksi. Tällöin tuomioistuin nimeltä hallinto-oikeus (förvaltningsrätten) päättää, jos sinut ja/tai perheesi tulisi pakottaa ottamaan apu vastaan.

Lue lisää LVU:sta Sosiaalihallituksen kotisivulta (ruotsiksi)

LVU ja SoL ovat kaksi eri lakia, joita sovelletaan eri tilanteissa. SoL:ää sovelletaan silloin, kun perhe tai henkilö haluaa saada apua ja LVU:ta silloin, kun henkilö ei halua vastaanottaa apua. Viimeksi mainitussa tapauksessa sosiaalihuolto voi antaa hallinto-oikeudelle tehtäväksi päättää, onko henkilön vastoin tahtoaan otettava apu vastaan vai ei. 

Vanhemmillasi on oikeus olla osallisia elämässäsi. Siksi on tärkeää, että myös heitä kuunnellaan. Sosiaalihuollon tulee kannustaa lapsia ja nuoria pysymään yhteydessä vanhempiinsa, koska laki niin määrää. Jos olet alle 18-vuotias, on vanhemmillasi oikeus saada tietää siitä, että olemme yhteydessä sinuun. Kun olet täyttänyt 18 vuotta on sinulla oikeus itse määrätä, mitä he saavat tietää ja mitä ei. Jos haet meiltä apua mutta vanhempasi eivät suostu ottamaan sitä vastaan, kuuntelemme sinua ja yritämme sen jälkeen motivoida vanhempiasi ottamaan aputoimenpiteet vastaan.

Joskus saattaa olla, että vanhempasi haluavat meiltä apua mutta sinä et. Silloin saatamme tarjota vanhemmillesi apua vaikka et haluaisi sitä. 

Kun täytät 15 vuotta, tulee sinusta juridinen osapuoli. Se merkitsee, että sinulla on oikeus hyväksyä tai kieltäytyä avusta, jota sinulle tarjoamme. Kuuntelemme toki toivomuksiasi jo ennen 15-vuotispäivääsi.

Kun täytät 18 vuotta, sinusta tulee täysi-ikäinen ja saat päättää itse, haluatko olla meihin yhteydessä ja vastaanottaa meiltä apua. Vanhempasi eivät enää ole sinun huoltajiasi ja saat itse määrätä, jos haluat meidän olevan heihin yhteydessä vai ei. Saat myös itse päättää, saavatko he tietää, että olemme sinuun yhteydessä.

Voit saada apua ja tukea sosiaalihuollolta myös sen jälkeen, kun olet täyttänyt 18 vuotta ja sinusta on tullut täysi-ikäinen. Voit saada apua asunnon hankkimiseen ja tukea mielekkään tekemisen - esimerkiksi opiskelupaikan, työpaikan tai ammattikoulutuksen löytämiseen. Voimme opettaa sinulle, miten maksetaan laskut ja miten rahat saadaan riittämään. Kun olet täyttänyt 18 vuotta on vastuu sinulla itselläsi pyytää meiltä apua, jos tarvitset. Saat myös määrätä, saavatko vanhempasi tietää siitä, että olet yhteydessä sosiaalihuoltoon. 

Kulutusvirasto on julkaissut ohjekirjan nimeltä "Koll på pengarna". Suosittelemme, että luet sen jos mietit muuttamista pois kotoa. Ohjekirja on ruotsiksi.

Joskus sosiaalisihteerin vaihtaminen saattaa olla mahdollista, vaikka se onkin epätavallista. Soita sosiaalihuollolle numeroon 08-606 79 96 ja pyydä saada puhua sosiaalisihteerisi ryhmänjohtajan kanssa. Hänelle voit kertoa, jos sinä ja sosiaalisihteerisi ette pääse yhteisymmärrykseen. Jotta voisimme auttaa sinua parhaalla mahdollisella tavalla on tärkeää, että yrität selittää miksi ette sosiaalisihteerisi kanssa ole yhtä mieltä asioista.

Sosiaalihuollon tehtävänä on kuunnella molempia osapuolia ja hoitaa asiat niin, kuin huolto näkee parhaaksi sekä sinun, että vanhempiesi kannalta. Sinun mielipiteesi ovat tärkeitä mutta joskus et ehkä saa tahtoasi läpi niin kuin olisit halunnut. Sosiaalisihteerin on toimittava tietyllä tavalla, koska laissa vaaditaan niin. Vanhemmillasi tai huoltajillasi on myös oikeus määrätä asioita, joista olette eri mieltä. Meille on tärkeää, että ymmärrät syyn siihen, miksi olemme tehneet jonkun tietyn päätöksen. Kysy asiasta sosiaalisihteeriltäsi.

Sosiaalihuolto on yleensä yhteydessä kouluun pystyäkseen seuraamaan, miten sinulla menee. Emme saa antaa koululle minkäänlaista tietoa, josta emme ole etukäteen sopineet sinun ja vanhempiesi kanssa. Meillä on toisin sanoen vaitiolovelvollisuus. Itse saat sen sijaan kertoa vapaasti ja kenelle tahansa siitä, millä tavoin me autamme sinua.

Mikäli olet jo yhteydessä sosiaalihuoltoon, voit tavoittaa sosiaalisihteerisi osoitteella etunimi.sukunimi@haninge.se tai puhelimitse. Sinun olisi pitänyt saada sosiaalisihteerisi yhteystiedot, kun tapasitte ensimmäistä kertaa. Ellet muista sosiaalisihteerisi nimeä, soita sosiaalihuollolle numeroon 08-606 79 96 ja kysy.

Etkö tiedä tarkkaan, miksi sosiaalihuolto on ottanut sinut huostaan? Haluaisimme, että kysyt asiasta niiltä, joiden luona asut tai omalta sosiaalisihteeriltäsi. Meidän mielestämme on tärkeää, että tiedät miksi et voi asua kotona vanhempiesi luona. Asiasta saa kysyä moneen kertaan.

Kerro meille mielipiteesi

Ellet ole tyytyväinen sosiaalihuollon tarjoamaan palveluun, puhu asiasta tai kirjoita sosiaalisihteerillesi tai hänen johtajalleen. Voit soittaa sosiaalihuollolle numeroon 08-606 79 96, mikäli haluat puhua jonkun kanssa asiasta.

Hoito- ja hoiva-alan tarkastusviranomainen (IVO)

Jos tuntuu siltä, ettei mikään muutu voit soittaa tai kirjoittaa hoito- ja hoiva-alan tarkastusviranomaiselle, Inspektionen för Vård och Omsorg (IVO). Heidän tehtävänään on huolehtia siitä, että sosiaalihuolto toimii niin hyvin kuin mahdollista. IVO:n kotisivulla luetellaan selvällä ja helppolukuisella tavalla, mitä oikeuksia sinulla on, joka olet yhteydessä sosiaalihuoltoon.

Ellei sosiaalihuolto mielestäsi toimi niin kuin sen pitäisi, on sinulla oikeus soittaa IVO:lle kysymättä keneltäkään lupaa. Heillä on sekä puhelinnumero, että nuorille erityisesti tarkoitettu chatti, jossa voi asettaa kysymyksiä ja kertoa, millä tavoin sosiaalihuolto ei toimi niin, kuin sen pitäisi. 

Lasta ei milloinkaan oteta huostaan ennen kuin sosiaalihuolto on tehnyt selvityksen. Sosiaalihuolto ottaa vain harvoin huostaansa lapsen vasten tämän tai vanhempien tahtoa. Sosiaalihuolto haluaa niin pitkälle kuin mahdollista auttaa perheitä asumaan yhdessä.

Lapsen huostaan ottaminen on vaihtoehto vain silloin, kun lapselle on vaarallista asua kotona tai elleivät vanhemmat pysty huolehtimaan lapsesta. Lapsi saattaa myös vahingoittaa itseään esimerkiksi huumeilla, mikä voi olla peruste lapsen huostaan ottamiselle.

Lue lisää lapsen huostaan ottamisesta Sosiaalihallituksen kotisivulla, jolta tietoa löytyy monella eri kielellä.

Elleivät vanhempasi ja sosiaalihuolto ole yhtä mieltä jostakin sinua koskevasta asiasta, voi sosiaalihuolto hakea sinulle apua. Apua haetaan nuorisohoivalain perusteella (lagen om vård av unga, LVU). Laki on voimassa vaikka et haluaisikaan ottaa apua vastaan, siitä huolimatta että se olisi sosiaalihuollon ja/tai vanhempiesi mielestä sinulle paras vaihtoehto. Hallinto-oikeus päättää, onko sinun ja/tai perheesi pakko ottaa apu vastaan.

Lue lisää LVU:sta Sosiaalihallituksen kotisivulla (ruotsiksi)

On olemassa useita syitä, miksi lapsi tai nuori ei voi asua kotonaan vaan täytyy sijoittaa kodin ulkopuolelle. Sosiaalihuolto suunnittelee, mikä on lapsen kannalta parasta. Tavoitteena on, että lapsi ja vanhemmat osallistuvat suunnitteluun, mikäli mahdollista. Sosiaalihuolto varmistaa myös, että toiseen kotiin sijoitettu lapsi voi hyvin.

Huostaanoton yhteydessä sijoitukselle on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, kuten sijaisperhe, päivystysperhe, HVB-koti (ruotsiksi hem för vård och boende) tai tukiasuminen. Joskus lapset sijoitetaan lyhyeksi aikaa ja joskus pitemmäksi.

Sosiaalihuolto päättää, mikäli lapsi on syytä sijoittaa kodin ulkopuolelle vastoin tahtoaan. Päätös tulee perustaa lapsen terveyden tai kehityksen vahingoittumisen riskiin. Lapsen sijoittaminen vastoin lapsen tai vanhempien tahtoa vaatii sekä kunnan sosiaalilautakunnassa istuvien poliitikoiden, että hallinto-oikeuden päätöstä. Mitä vanhempi lapsi on, sitä enemmän vaikutusvaltaa on hänellä itsellään.

Joskus vanhemmat saattavat haluta, että lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle vastoin tahtoaan. Lapsi saattaa esimerkiksi olla vaaraksi itselleen tai muille. Nuorisohoivalaki (Lagen om vård av unga, LVU) määrää, miten vastaavissa tilanteissa tulisi toimia.