Äidinkielenopetus

Äidinkielenopetus

Äidinkielenopetuksen tavoitteena on tukea aktiivista monikielisyyttä. Oppilaat saavat oppia lisää omasta kulttuuristaan ja heille tarjotaan mahdollisuus kehittyä monikielitaitoisiksi, monikulttuuritaitoisiksi kansalaisiksi, jotka omaavat enemmän kuin yhden kulttuuri-identiteettin.

Äidinkieli on oma aineensa, jolla on oma opetussuunnitelma. Hakemuksen äidinkielenopetukseen hyväksyy rehtori. Jos oppilaalla on huoltaja, jonka äidinkieli on muu kuin ruotsi, tulee oppilaan saada tarjous osallistua äidinkielenopetukseen.

Kuka voi saada äidinkielenopetusta?

Suomen kielellä on Ruotsissa asema kansallisena vähemmistökielenä. Katso alempaa otsikon "Kansalliset vähemmistökielet" alta. Alla olevat tiedot koskevat kieliä, jotka eivät kuulu Ruotsin kansallisiin vähemmistökieliin.

• Kyseinen kieli on käytössä kodin jokapäiväisenä arkikielenä.
• Oppilas hallitsee kielen alkeet (perusopetus) tai puhuu kieltä hyvin (lukio).
• Kunnassa on vähintään viisi oppilasta, jotka haluavat äidinkielenopetusta kyseisellä kielellä
• Oppilaille löytyy sopiva opettaja

Oppilas ei saa osallistua äidinkielenopetukseen vasta-alkajatasolla. Asiasta päättää Monikielisyysyksikön yksikönjohtaja yhdessä äidinkielenopettajan kanssa. Arviointi perustuu opintosuunnitelmassa Lgr 22 kuvattuihin vaatimuksiin koskien äidinkielen taitojen tasoa.

Poikkeus

Adoptoitujen lasten osalta voidaan poiketa säännöstä, joka vaatii että äidinkielen on oltava kodin jokapäiväinen arkikieli. Oppilaalta vaaditaan kuitenkin, että hän hallitsee kielen alkeet.

Kansalliset vähemmistökielet

Ruotsi tunnistaa viisi kansallista vähemmistökieltä: Nämä ovat saame, suomi, meänkieli, romani chib sekä jiddiš. Kielet luokitellaan vähemmistökieliksi historialliseen perinteeseen viitaten. Ruotsinsuomalaiset, saamelaiset, tornionlaaksolaiset, romanit ja juutalaiset nauttivat erityisistä, lakimääräisistä oikeuksista ja heillä on oikeus vähemmistökieleensä.

Yllä oleviin vähemmistökieliryhmiin kuuluvilla oppilailla on oltava mahdollisuus kehittää itsetuntoaan, identiteettiään ja kielellisiä valmiuksiaan vähemmistökielellään. Päämiehellä on velvollisuus järjestää opetusta vaikka sitä hakisikin kunnassa vain yksi ainoa oppilas, niin kauan kuin sopiva opettaja löytyy.

Kunnan on tarjottava äidinkielenopetusta kansallisiin vähemmistöihin kuuluville oppilaille, vaikka kyseinen kieli ei olisikaan elävästi käytössä oppilaan kotikielenä.

Viranomaisten kanssa tulee voida asioida suomeksi, saameksi ja meänkieleksi kunnissa, jotka kuuluvat kyseisen kielen hallintoalueeseen. Haningen kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen.

Opetusta suomeksi Vikinga-koulussa

Kotonaan suomen kieltä puhuvilla oppilailla on mahdollisuus valita paikka Vikinga-koulun ruotsinsuomalaisilta luokilta. Oppilaat käyvät ruotsinkielistä luokkaa ja heitä opetetaan sekä ruotsiksi, että suomeksi luonnollisena osana koulupäivää. Suomalaisia luokkia on esiopetuksesta aina 6. luokalle saakka.

Opiskelupaikkaa ruotsinsuomalaisilta luokilta voidaan hakea koska tahansa vuoden aikana. Oppilas voi aloittaa ruotsinsuomalaisella luokalla heti kun rehtori on vahvistanut hakemuksen.

Lue lisää Vikinga-koulun suomenkielisistä luokista.

Äidinkielenopetuksen hakumenettely

Kunnalliset peruskoulut (luokat 1–9)

Äidinkielenopetukseen haetaan vain kerran. Oppilaan ei toisin sanoen tarvitse hakea uudelleen seuraavalle lukuvuodelle. Oppilaan vaihtaessa koulua on äidinkielenopetukseen haettava uudelleen.

Hakuaika

Äidinkielenopetukseen haetaan 1. heinäkuuta – 1. syyskuuta välisenä aikana. 1. syyskuuta jälkeen saapuneet hakemukset hyväksytään, jos tilaa on olemassa olevissa ryhmissä. Muuten oppilas saa odottaa aloittamista seuraavan lukukauden alkuun.

• Digipalvelu: Haku äidinkielenopetukseen peruskoulussa (ruotsiksi)
• Digipalvelu: Äidinkielenopetuksen lopettaminen (ruotsiksi)

Kunnallinen lukio

Äidinkielenopetukseen haetaan jokaiselle uudelle lukuvuodelle. Oppilaan vaihtaessa koulua on äidinkielenopetukseen tehtävä uusi hakemus.  

Äidinkielen opetukseen haetaan 1. heinäkuuta - 30. syyskuuta välisenä aikana.

Jos hakemus tehdään 30. syyskuuta jälkeen, saa oppilas odottaa aloittamista seuraavan lukuvuoden alkuun. Kielitutustuttamiseen voidaan hakea vuoden ympäri.

• Digipalvelu: Haku äidinkielenopetukseen lukiossa (ruotsiksi)
• Digipalvelu: Äidinkielenopetuksen lopettaminen (ruotsiksi)

Vapaakoulut

Äidinkielenopetukseen hakevan oppilaan huoltaja ottaa yhteyttä vapaakouluun. Hakemuksen äidinkielen opetuksesta tekee oppilaan edestä rehtori (päämies). Hakemus voidaan tehdä kahdella eri tavalla. Joko siten, että rehtori hakee oppilaalleen paikkaa Haningen kunnallisessa koulussa toimivasta, olemassa olevasta äidinkielen opetusryhmästä tai siten, että vapaakoulu järjestää äidinkielen opetusta oman toimintansa puitteissa.

Hakuaika

Äidinkielen opetukseen haetaan 1. heinäkuuta - 1. syyskuuta välisenä aikana. 1. syyskuuta jälkeen saapuneet hakemukset hyväksytään, jos tilaa on olemassa olevissa ryhmissä. Muuten oppilas saa odottaa aloittamista seuraavan lukukauden alkuun.

Äidinkielen opetukseen ei tarvitse seuraavana lukuvuotena hakea uudelleen, jos oppilas on jo osallistunut äidinkielen opetukseen kyseisenä lukuvuotena.

Jos oppilas vaihtaa koulua, on hänelle tehtävä uusi hakemus.

• Digipalvelu: Haku äidinkielenopetukseen yksityisessä koulussa tai Haningen kunnan ulkopuolella sijaitsevassa koulussa (ruotsiksi)
• Digipalvelu: Äidinkielenopetuksen lopettaminen, yksityiset koulut (ruotsiksi)

Opinto-ohjaus

Mikäli oppilas ei osaa tarpeeksi hyvin ruotsia pystyäkseen seuraamaan opetusta koulussa, on hänellä oikeus opinto-ohjaukseen omalla äidinkielellään. Opinto-ohjaus merkitsee, että oppilas saa johdatusta omalla äidinkielellään pystyäkseen ymmärtämään ja osallistumaan opetukseen eri aineissa.

Rehtori päättää toimenpiteistä ja tekee hakemuksen.