Opintoseuranta

Mittaukset tehdään eri menetelmillä. Nuoremmissa ikäluokissa henkilökunta tekee pedagogisia havaintoja sovittujen kriteereiden mukaan. Vanhemmat oppilaat saavat havaintojen lisäksi tehdä tietotestejä ja kirjallisia kokeita. 

Miten koulutusta voidaan parantaa?

Arvosteluissa vertausmateriaalina käytetään esikoulun ja koulun opetus- ja opintokurssisuunnitelmia, jotka perustuvat eduskunnan ja hallituksen asettamiin tavoitteisiin.

Lapsilta ja oppilailta saatu palaute kertoo opetuksen tuottamista tuloksista. Seuranta antaa mahdollisuuden havainnollistaa, miten toiminta kehittyy.

Tavoitteet:

• Lasten kehityksen seuraaminen opintojen edistymisen ja haasteiden havainnollistamiseksi sekä toiminnan tavoitteiden täyttymisen varmistamiseksi.
• Tietotavoitteiden sijoittaminen etusijalle ja odotusten asettaminen korkealle jokaisen oppilaan osalta.
• Seurannan, arvioinnin ja toimenpiteiden jatkuva ja prosessityyppinen työstäminen.
• Seuranta-, arviointi- ja toimenpidetavoitteiden yhdistäminen oppilaiden tulosten parantamiseen pyrkivään työhön. Tämän tulisi ohjata sekä päämiehen että yksittäisten koulujen laatutyöskentelyn strategioita sekä näkyä jokapäiväisessä toiminnassa ja dokumentaatiossa. Rehtorin ja opettajien tekemän yhteisen laadunvarmistustyön tulisi käsittää kaikki aineet ja kaikki ikäluokat.
• Kaikkien oppilaiden oppimiskehitystä tulisi seurata ja arvioida koko kouluaikana kokonaisvaltaisesta näkökulmasta.
• Menestyksekkäiden ja ei menestyksekkäiden toimenpiteiden tunnistaminen analysoimalla aikaisempia seuranta-, arviointi- ja toimenpidepanostuksia jatkuvalla mallilla.
• Seurantaa, arviointia ja toimenpiteitä koskevien kiinteiden rutiinien ylläpito, eli toisin sanoen vakiinnutettujen menetelmien, työkalujen, aikataulujen, vastuujakojen ja dokumentoinnin käyttäminen.