Kokonaismaanpuolustus

Jos Ruotsiin hyökätään, on meidän kaikkien osallistuttava maamme puolustamiseen. Ruotsin puolustaminen sekä yhteisen turvallisuutemme, vapautemme ja itsenäisyytemme turvaaminen on koko yhteiskunnan vastuulla – ja viime kädessä se vaatii henkilökohtaista panosta meiltä jokaiselta.

Kokonaismaanpuolustuksen perusta on maan asukkaat ja kyky vastustaa aseellista hyökkäystä. Mitä paremmin olet valmistautunut, sitä enemmän yhteiskunnalla on voimaa auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua eniten.

Kunnalla on kokonaimaanpuolustuksen kannalta keskeinen tehtävä

Kaikilla Ruotsin kunnilla on väestönsuojeluun liittyviä tehtäviä ja velvollisuus saavuttaa perusvalmius siviilipuolustuksessa. Kuntien tulee osaltaan varmistaa, että yhteiskunta toimii myös kohonneen valmiuden aikana.

Väestönsuojelun lähtökohdat ovat:

• Ylläpitää kokonaismaanpuolustuksen kannalta tärkeää toimintaa yhteiskunnan toimintojen varmistamiseksi vastustuskyvyn säilyttämiseksi.
• Toiminnasta normaaliolosuhteissa vastaava taho kantaa vastaavan vastuun myös poikkeusoloissa ja sodan aikana.
• Lähin vastuullinen taho käsittelee yhteiskuntaan vaikuttavat poikkeusolot paikallisesti tapahtumapaikalla.
• Kokonaismaanpuolustukseen liittyvän toiminnan tulee toimia normaalien olosuhteiden mukaan niin pitkälle kuin se on mahdollista.

Kokonaismaanpuolustusvelvollisuus

Ruotsissa jokaista kansalaista sitoo kokonaismaanpuolustusvelvollisuus. Kokonaismaanpuolustusvelvollisuus astuu voimaan kalenterivuoden alussa sinä vuonna, jolloin asukas täyttää 16 ja jatkuu kalenterivuoden loppuun sinä vuonna, jolloin asukas täyttää 70 vuotta. Jokainen Ruotsissa asuva, 16–70-vuotias voidaan toisin sanoen määrätä olemaan avuksi eri tavoin sodan uhatessa tai syttyessä. Maanpuolustusvelvollisille voidaan osoittaa oma sijoitus. Jos sinut on sijoitettu, olet saanut sotasijoitusmääräyksen työnantajaltasi.

Kokonaismaanpuolustusvelvollisuuden piiriin kuuluvat velvollisuudet ovat asevelvollisuus, siviilivelvollisuus ja yleinen palveluvelvollisuus (värnplikt, civilplikt, allmän tjänsteplikt).

Kohotettu valmius sota- tai konfliktitilanteessa

Hallitus voi päättää kohotetusta valmiudesta, jos:

• Lähialueella syttyy sota tai konflikti
• Maailmantilanne uhkaa vakavasti Ruotsia, Ruotsin turvallisuutta tai itsenäisyyttä

Valmiuden kohottamisen seurauksena kunnat ja valtion viranomaiset valmistautuvat sotaan tai uhkaavaan sotaan sopeuttamalla organisaationsa olosuhteisiin. Lisätiedot: Krisinformation.se - tietoa kohotetusta valmiudesta (ruotsiksi)