Hej! Du använder en gammal webbläsare

Inom kort kommer vissa funktioner på haninge.se inte fungera med den här gamla webbläsaren. Vi vill gärna ha dig kvar som besökare och rekommenderar att byta till Mozilla Firefox, Google Chrome eller Microsoft Edge.

Kysymyksiä ja vastauksia sinulle, joka olet jo yhteydessä sosiaalipalveluun

Tältä sivulta löydät vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin.

Elever i ett klassrum räcker upp sina händer Foto: Mostphotos

Mikä on sosiaalipalvelulaki?

Sosiaalipalvelulaki on laki, joka määrää miten sosiaalipalvelun tulisi palvella. Lyhenne laista on SoL. Sosiaalipalvelulaissa kuvataan myös mitä aputoimenpiteitä sinä ja perheesi voitte saada jos haluatte ottaa ne vastaan.

Mikä on nuorisohoitolaki?

Jos vanhempasi ja sosiaalipalvelu ovat eri mieltä jostakin tilannettasi koskevasta asiasta, voi sosiaalipalvelu hakea sinulle apua nuorisohoitolain mukaan. Laki on ruotsiksi "lagen om vård av unga", joka lyhennetään LVU. Sosiaalipalvelu voi hakea apua nuorisolain tuella myös sinulle, joka olet yli 15-vuotta etkä halua ottaa apua vastaan, vaikka se olisi sosiaalipalvelun ja ehkä myös vanhempien mielestä sinulle parhaaksi. Tällöin tuomioistuin nimeltä hallinto-oikeus (förvaltningsrätten) päättää, jos sinut ja perheesi tulisi pakottaa ottamaan apu vastaan, tai jos ette tarvitse sitä. Aika harvoin sattuu, että tuomioistuin pakottaa ketään ottamaan vastaan apua. Tavallisinta on, että perheet itse ovat toivoneet aputoimenpiteitä.

Nuorisohoitolakia (LVU) voidaan soveltaa 2. § ja 3. § mukaan. Molemmissa pykälissä kuvataan tilannetta, jossa sosiaalipalvelu ja sinä tai vanhempasi olette eri mieltä avun tarpeessa. 2. § kuvaa tilanteita, joissa olet sosiaalipalvelun mielestä avun tarpeessa siitä syystä, että vanhempasi eivät pidä sinusta huolta tarpeeksi hyvin ja turvallisesti. 3. § kuvaa tilanteita, joissa olet sosiaalipalvelun mielestä avun tarpeessa siitä syystä, että olet itsellesi vaaraksi. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi huumeiden käyttö tai rikollisuus ja etteivät mitkään muut toimenpiteet ole saaneet sinua voimaan paremmin.

Vanhempasi ehkä pitävät sosiaalipalvelusta, mutta itse et halua meiltä apua. Silloin sosiaalipalvelu voi hakea sinulle apua LVU-lain 3. § mukaan. Hallinto-oikeus päättää molempien pykälien mukaan, annetaanko sinulle apua vai ei. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi tehdä valituksen. Se merkitsee, että sinä tai vanhempasi voitte kirjeessä ilmoittaa haluavanne, että päätös otetaan uuteen harkintaan.

Mikä ero on LVU:lla ja SoL:llä?

LVU ja SoL ovat kaksi eri lakia, joita sovelletaan eri tilanteissa. SoL:ää sovelletaan silloin, kun perhe tai henkilö haluaa saada apua ja LVU:ta silloin, kun henkilö ei halua vastaanottaa apua. Viimeksi mainitussa tapauksessa sosiaalipalvelu voi antaa hallinto-oikeudelle tehtäväksi päättää, onko henkilön joka tapauksessa otettava apu vastaan tai ei. 

Mitä oikeuksia minulla ja vanhemmillani on?

Vanhemmillasi on oikeus olla osallisia elämässäsi. Siksi on tärkeää, että myös heitä kuunnellaan. Sosiaalipalvelun on kannustettava lapsia ja nuoria pitämään yhteyttä vanhempiinsa, koska laki niin määrää. Jos olet alle 18-vuotias, on vanhemmillasi oikeus saada tietää siitä, että olemme yhteydessä sinuun. Kun olet täyttänyt 18 vuotta on sinulla oikeus itse määrätä, mitä he saavat tietää ja mitä ei. Mikäli sinä haluat meiltä apua mutta vanhempasi eivät, kuuntelemme sinua ja yritämme sen jälkeen motivoida vanhempiasi ottamaan aputoimenpiteet vastaan. Joskus saattaa olla, että vanhempasi haluavat meiltä apua mutta sinä et. Siinä tapauksessa voimme tarjota vanhemmillesi apua joka tapauksessa.

Mitä tapahtuu, kun täytän 15 vuotta?

Kun täytät 15 vuotta, sinusta tulee juridinen osapuoli. Se merkitsee, että sinulla on oikeus hyväksyä tai kieltäytyä avusta, jonka sinulle tarjoamme. Kuuntelemme sinun toivomuksiasi jo ennen 15-vuotispäivääsi.

Mitä tapahtuu, kun täytän 18 vuotta?

Kun täytät 18 vuotta, sinusta tulee täysi-ikäinen ja saat päättää itse, haluatko olla meihin yhteydessä ja vastaanottaa meiltä apua. Vanhempasi eivät enää ole sinun huoltajiasi ja saat itse määrätä, jos haluat meidän olevan heihin yhteydessä vai ei. Saat myös määrätä, saavatko he tietää meidän olevat yhteydessä sinuun.

Voinko vaihtaa sosiaalisihteeriä?

Joskus on mahdollista vaihtaa sosiaalisihteeriä, vaikka se onkin epätavallista. Soita sosiaalipalvelulle numeroon 08-606 79 96 ja pyydä saada puhua sosiaalisihteerisi ryhmänjohtajan kanssa. Hänelle voit kertoa, jos sinä ja sosiaalisihteerisi ette pääse yhteisymmärrykseen. Jotta voisimme auttaa sinua parhaalla mahdollisella tavalla on tärkeää, että yrität selittää miksi ette sosiaalisihteerisi kanssa ole yhtä mieltä asioista.

Miksi sosiaalipalvelu toimii päinvastoin kuin haluan?

Sosiaalipalvelun tehtävänä on kuunnella molempia osapuolia ja hoitaa asiat parhaimman mukaan sekä sinun, että vanhempiesi osalta. Sinun mielipiteesi ovat tärkeitä mutta joskus et ehkä saa tahtoasi läpi niin kuin olisit halunnut. Sosiaalisihteerin on noudatettava tiettyjä määräyksiä, koska laissa vaaditaan niin. Vanhemmillasi tai huoltajillasi on myös oikeus määrätä asioita, joista olette eri mieltä. Meille on tärkeää, että ymmärrät syyn siihen, miksi päätös on tehty. Kysy asiasta sosiaalisihteeriltäsi.

Kuinka paljon tai kuinka vähän koulun kuuluu olla yhteydessä sosiaalipalveluun?

Yleisintä on, että sosiaalipalvelu on yhteydessä kouluun kuullakseen, miten sinulla menee. Emme saa antaa koululle minkäänlaista tietoa, josta emme ole etukäteen sopineet sinun ja vanhempiesi kanssa. Meillä on toisin sanoen vaitiolovelvollisuus. Itse saat sen sijaan kertoa vapaasti ja kenelle tahansa siitä, millä tavoin me autamme sinua; myös opettajille ja kavereillesi.

Miten otan yhteyttä sosiaalisihteeriini?

Mikäli olet jo yhteydessä sosiaalipalveluun, voit tavoittaa sosiaalisihteerisi osoitteella etunimi.sukunimi@haninge.se tai puhelimitse. Sinun olisi pitänyt saada sosiaalisihteerisi yhteystiedot, kun tapasitte ensimmäistä kertaa. Ellet muista sosiaalisihteerisi nimeä, soita sosiaalipalvelulle numeroon 08-606 79 96 ja kysy.

Senast uppdaterad: 4 oktober 2022