Kansallisten vähemmistöjen neuvosto

Neuvonpidot ovat avoimia kaikille Haningen asukkaille, jotka oman näkemyksensä mukaan kuuluvat johonkin Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistöstä. Neuvonpidoissa keskustellaan vähemmistöihin liittyvistä, konkreettisista asioista.

Neuvosto on poliittisesti nimitetty, neuvoa-antava elin, jonka poliittiset edustajat valitaan istuntokaudelle kerrallaan. Jokainen poliittinen puolue valitsee oman edustajansa. Neuvoston tehtävä on koordinoida kansallisia vähemmistöjä ja kansallisia vähemmistökieliä koskevia kysymyksiä ja niihin liittyvä toimintaa.

Nimi "Kansallisten vähemmistöjen neuvosto" korvaa 1.6.2023 lähtien neuvoston aikaisemman nimen "Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä". 

Poliittinen neuvonpitoryhmä koostuu istuntokautena 2022-2026 alla olevista luottamushenkilöistä:

Marietta de Pourbaix-Lundin (M), puheenjohtaja
Marja Väisänen (S)
Hans Andersson (KD)
Nicole Forslund (L)
Lars Christer Lundmark, SD (valittu Hans Nybergin tilalle 8.4.2024)
Eylem Sütcü (V)
Ata-Han Keskiner (C)

Asetimme neuvoston jokaiselle edustajalle viisi kysymystä, joihin he saivat vastata vapaasti. Alta voit lukea, kuinka he haluavat kehittää Suomen kielen hallintoaluetta ja suomen kielen asemaa Haningessa. Vastaukset on käännetty ruotsin kieleltä suomeksi. 

Kysymykset:

1. Mitä sinulle merkitsee se, että Haninge on suomen kielen hallintoalue?
2. Kuinka Haninge voi toimia aktiivisesti tuodakseen suomen kielen asiat paremmin esille?
3. Miten suhtaudut siihen, mitä neuvonpitoryhmä on viime istuntokautena saanut aikaan ja mihin mielestäsi pitäisi keskittyä tulevana istuntokautena?
4. Kuinka haluat omalta osaltasi edistää suomen kielen ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön asemaa Haningessa tänä istuntokautena?
5. Miten neuvonpitoryhmän tulisi tuoda kansallisia vähemmistöjä koskevat kysymykset esille kunnan poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa? 

Vastaukset:

Marietta de Pourbaix-Lundin, Moderaterna (neuvonpitoryhmän puheenjohtaja)

1. Mitä sinulle merkitsee se, että Haninge on suomen kielen hallintoalue?
Se, että Haninge kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, on positiivinen velvoite. Suomi ja Ruotsi olivat yksi ja sama maa yli 600 vuoden ajan aina vuoteen 1809 saakka, jolloin Suomi menetettiin Venäjälle ja Suomesta tuli Suomen suuriruhtinaskunta, julistautuakseen lopulta itsenäiseksi vuonna 1917.
Haningessa asuu monta ruotsinsuomalaista, jotka ovat vuosikymmenien aikana vaikuttaneet Haningen kehitykseen. Meillä on paljon yhteistä, vaikka kielet eroavatkin toisistaan.

2. Kuinka Haninge voi toimia aktiivisesti tuodakseen suomen kielen asiat paremmin esille?

..ja...

3. Miten suhtaudut siihen, mitä neuvonpitoryhmä on viime istuntokautena saanut aikaan ja mihin mielestäsi pitäisi keskittyä tulevana istuntokautena?
Neuvonpitoryhmä on koronapandemiasta huolimatta ollut edellisenä istuntokautena hyvin aktiivinen, omistautunut ja toimelias. Haningen kunnalle on laadittu oma vähemmistöpoliittinen ohjelma, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt. Lisäksi löydettiin järjestelmällinen menettelymalli, jonka mukaan edustajia valitaan dialogikokouksiin.
Kohokohtien joukkoon voidaan lukea, että Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta valitsi Haningen vuoden ruotsinsuomalaiseksi kunnaksi vuonna 2020.
Kirja ”Puoli vuosisataa sisua, ruotsinsuomalainen Haninge 1971-2021” julkaistiin vuonna 2021, jolloin Haninge täytti 50 vuotta.

Vähemmistöpoliittisen ohjelman seuranta on yksi tehtävistä, johon neuvonpitoryhmän on keskityttävä tulevana istuntokautena. On tärkeää tarkkailla, ylletäänkö ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin mutta myös tarvitaanko ohjelmaan tehdä muutoksia.
Toinen tärkeä tehtävä on tavoittaa nuoret, toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaiset ja kertoa heille, että Haninge kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ja minkälaisia ainutlaatuisia mahdollisuuksia se tuo mukanaan.

4. Kuinka haluat omalta osaltasi edistää suomen kielen ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön asemaa Haningessa tänä istuntokautena?

...ja...

5. Miten neuvonpitoryhmän tulisi tuoda kansallisia vähemmistöjä koskevat kysymykset esille kunnan poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa? 
Neuvoston puheenjohtajana aion tehdä kaiken voitavani levittääkseni tietoa ja tietoisuutta kaikille Haningen kunnan työntekijöille ja etenkin kaikille kunnan luottamushenkilöille.
Tulen muun muassa huolehtimaan siitä, että kunnanvaltuuston teematunneilla tiedotetaan, mitä suomen kielen hallintoalue ja vähemmistölainsäädäntö käytännössä merkitsee.
Näiden asioiden on mielestäni istuttava jokaisella ”selkäytimessä” ja samalla tiedän, että se on ”never-ending-tehtävä”, koska sekä työntekijät, että poliitikot koko ajan vaihtuvat. Siksi tätä valistamis- ja tiedottamistyötä tulisi tehdä järjestelmällisesti ja jatkuvasti.

Marja Väisänen, Socialdemokraterna

1. Mitä sinulle merkitsee se, että Haninge on suomen kielen hallintoalue?
Haninge on kunta, joka on käynnistänyt Vikinga-koulussa suomenkielisiä luokkia ja avannut suomenkielisille senioreille palvelutalon. Näin taataan nuorille mahdollisuus oppia vanhempien ja isovanhempien kieli ja solmia heihin vahvat siteet. Vanhukset, joiden äidinkieli on suomi ja jotka puhuvat tänä päivänä ruotsia, voivat ikääntyä pelkäämättä menettävänsä myöhemmin oppimansa ruotsin kielen ja puhuvansa elämänsä loppuvaiheessa pelkkää suomea. Turvallisuuden tunne on minulle hyvin tärkeä.

2. Kuinka Haninge voi toimia aktiivisesti tuodakseen suomen kielen asiat paremmin esille?
Kehittämällä suomen kielen opetusta koulussa, lisäämällä kirjaston suomalaista kulttuuritarjontaa, hankkimalla palvelutaloihin suomenkielistä henkilökuntaa ja suomenkielisiä medioita sekä järjestämällä erilaisia teemailtoja, joissa esitetään esimerkiksi suomalaista kansanmusiikkia tai kerrotaan, kuinka suomalaiset sotalapset joutuivat Ruotsiin ja millaiseksi heidän elämänsä muodostui. Kytkös ruotsinsuomalaisten historiaan on tärkeä jokaiselle, jonka ”juuret” ovat Suomessa.

3. Miten suhtaudut siihen, mitä neuvonpitoryhmä on viime istuntokautena saanut aikaan ja mihin mielestäsi pitäisi keskittyä tulevana istuntokautena?
Edellisenä istuntokautena meitä koetteli covid-epidemia, joka rajoitti osittain neuvoston toimintaa. Koin Boråsin matkan hyvin positiiviseksi. Sain tavata ruotsinsuomalaisia, jotka olivat uurastaneet opintojensa ja työelämänsä parissa samalla tavoin, kuin minäkin! Yhteys muihin paikkakuntiin on rikastuttavaa. VOI, kunpa meillä Haningessa olisi suomalainen kuoro, niin kuin Boråsissa on!
Suomalaisista työläisistä Haningessa kertova antologia pantiin kokoon hyvin nopeasti Haningen 50-vuotisjuhlia varten. Kulttuuritalossa on järjestetty useita ruotsinsuomalaisille suunnattuja tapahtumia ja neuvonpitokokouksia on pidetty aikataulun mukaisesti. Haninge valittiin vuoden ruotsinsuomalaiseksi kunnaksi vuonna 2020.
Saavutukset ovat hyviä, kuten myös mahdollisuudet parantaa ruotsinsuomalaisten asioita ennestään. Tietoisuutta hallintoalueen tehtävästä ja vähemmistölainsäädännöstä olisi lisättävä.

4. Kuinka haluat omalta osaltasi edistää suomen kielen ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön asemaa Haningessa tänä istuntokautena?
Suomalaisten peruskoululuokkien seuraaminen on tärkeää. Menettelytapa järjestää opetus luokissa sekä suomeksi, että ruotsiksi on uusi ja opettajat saavat edetä tunnustellen, millä tavoin opetussuunnitelmaa tulisi luokissa soveltaa.
Tärkeää on myös tarkistaa, että kunnan vanhemmat asukkaat voivat lukea ajankohtaista, suomalaista kirjallisuutta, kuunnella suomalaista musiikkia ja keskustella heille tärkeistä asioista suomeksi ja että vanhustenhoidossa on suomenkielistä henkilökuntaa.

5. Miten neuvonpitoryhmän tulisi tuoda kansallisia vähemmistöjä koskevat kysymykset esille kunnan poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa? 
Lähtien luottamustehtävästäni lapsi- ja esikoululautakunnassa haluan tutkia suomalaisten ryhmien ja luokkien tilannetta sekä analysoida ja seurata kehitystä tavoitteena suomen kielen käytön lisääminen.
Haluan myös seurata kehitystä palvelutaloissa. Ruotsinsuomalaisten historiasta tulisi kertoa esitelmien, elokuvien ja/tai suomalaismetsiin menevien opintomatkojen avulla. On kerrottava sotalapsista, jotka lähetettiin Ruotsiin ja isistä sodassa (Tuntematon sotilas).
Kannatan, että suomalaiselle yhdistykselle annetaan uudet toimitilat Handenissa keskeisellä paikalla niin, ettei matka kunnan laita-alueilta muodostu ikäihmisille liian vaikeaksi.
Unelma minulle ja monelle muullekin, jonka kanssa olen puhunut, on saunalaituri Rudanissa.

Hans Andersson, Kristdemokraterna

1. Mitä sinulle merkitsee se, että Haninge on suomen kielen hallintoalue?
Minulle on tärkeää, että suomen kielen annetaan elää Haningessa!

2. Kuinka Haninge voi toimia aktiivisesti tuodakseen suomen kielen asiat paremmin esille?
Tiedottamalla ja ilmoittelemalla julkisiin asioihin liittyen!

3. Miten suhtaudut siihen, mitä neuvonpitoryhmä on viime istuntokautena saanut aikaan ja mihin mielestäsi pitäisi keskittyä tulevana istuntokautena?
Neuvonpidot ovat lisänneet ymmärrystä sille, kuinka tärkeää suomen kieli on Haningen ruotsinsuomalaisille ja tämän kehityksen on jatkuttava!

4. Kuinka haluat omalta osaltasi edistää suomen kielen ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön asemaa Haningessa tänä istuntokautena?
Puhun erilaisissa tilaisuuksissa siitä, kuinka tärkeää on oppia suomen kieltä nuorena ja säilyttää kielitaitonsa elämän loppuun saakka!

5. Miten neuvonpitoryhmän tulisi tuoda kansallisia vähemmistöjä koskevat kysymykset esille kunnan poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa? 
Tiedottamalla työntekijöiden tiedottamistilaisuudessa ja suunnittelukokouksessa!

Nicole Forslund (L). Kuva: Nicole Forslund.

Nicole Forslund, Liberalerna

1. Mitä sinulle merkitsee se, että Haninge on suomen kielen hallintoalue?
Vähemmistöjä ja vähemmistökieliä pitää aina edistää ja vaalia. Se on meidän kaikkien ja erityisesti poliitikkojen vastuulla. Haningessa meidän tulisi olla ylpeitä siitä, että kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen. Se merkitsee, että meidän on edistettävä ja vaalittava suomen kieltä ja kulttuuria, muun muassa tarjoamalla kunnan palveluita suomeksi.

2. Kuinka Haninge voi toimia aktiivisesti tuodakseen suomen kielen asiat paremmin esille?
Yhteistoiminta suomalaisen vähemmistön ja kunnan välillä on tärkeää. Haningen kunnan on aktiivisesti tiedotettava kansallisille vähemmistöille heidän oikeuksistaan ja huolehdittava siitä, että asianomaiset hallinnot ja työntekijät ovat kunnolla tietoisia suomen kielen hallintoalueeseen kuulumiseen liittyvistä velvoitteista. Kunnan tulee varmistaa, että kaikki aktiivisesti työskentelevät vähemmistöpoliittisesta ohjelmasta lähtien.

3. Miten suhtaudut siihen, mitä neuvonpitoryhmä on viime istuntokautena saanut aikaan ja mihin mielestäsi pitäisi keskittyä tulevana istuntokautena?
Vähemmistöpoliittinen ohjelma, joka hyväksyttiin edellisenä istuntokautena, on osa kunnan ihmisoikeuksien vaalimista koskevaa visiota ja pyrkimystä asettaa Haninge kansallisten vähemmistöjen ja enemmistöyhteiskunnan välisissä kanssakäymisissä kehityksen kärkeen. Ohjelman tavoitteet ovat tälle työlle hyvä perusta ja haluamme nyt kehittää kaikkien kansallisten vähemmistöjen osalta neuvotteluryhmää ja jatkaa yhdessä eteenpäin tähtäävää yhteistoimintaa ja dialogia.

4. Kuinka haluat omalta osaltasi edistää suomen kielen ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön asemaa Haningessa tänä istuntokautena?
Levittää tietoa ja tietoisuutta sekä sisäisesti omassa puolueessani, että kaikille kunnan poliitikoille, mitä merkitsee kuuluminen suomen kielen hallintoalueeseen ja miten meidän tulisi työskennellä siihen liittyvien asioiden kanssa.
Haluan dialogin kansallisten vähemmistöjen kanssa jatkuvan ja haluan heidän kanssaan yhdessä parantaa Haningea ennestään, tarjoten kaikille, jotka sitä haluavat, mahdollisuuden säilyttää kulttuuri-identiteettinsä elämän kaikissa vaiheissa.

5. Miten neuvonpitoryhmän tulisi tuoda kansallisia vähemmistöjä koskevat kysymykset esille kunnan poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa? 
Esimerkiksi kutsumalla poliitikkoja ja virkahenkilöitä mukaan neuvonpitokokouksiin. Asianomaisten hallintojen tulee valita yhteyshenkilöt, joiden kanssa kansalliset vähemmistöt voivat käydä dialogia ja näiden henkilöiden tulisi osallistua neuvoston kokouksiin. Vähemmistöpoliittisen ohjelman toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat kaikki lautakunnat, omasta toiminta-alueestaan lähtien.

Eylem Sütcü, Vänsterpartiet. Foto: Yksityinen

Eylem Sütcü, Vänsterpartiet

1. Mitä sinulle merkitsee se, että Haninge on suomen kielen hallintoalue?
Haningelaisena koen erittäin tärkeäksi, että kunnan suomenkieliset asukkaat voivat saada tietoa ja opastusta suomen kielellä. Se on tärkeää, koska se mahdollistaa aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan.
Hallintoalueeseen kuuluvien kuntien on mahdollistettava, että kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat asukkaat voivat asioida viranomaisten kanssa omalla äidinkielellään sekä suullisesti, että kirjallisesti.

2. Kuinka Haninge voi toimia aktiivisesti tuodakseen suomen kielen asiat paremmin esille?
Ruotsinsuomalaisten asema on vahvistunut ja ruotsinsuomalaisista tuli kansallinen vähemmistö vuonna 2000. Vähemmistölainsäädännössä suomen kieli sai oikeuksia kaikissa hallintoalueeseen kuuluvissa kunnissa.
Monet opettajat ovat kertoneet oppimateriaalien olevan kansallisia vähemmistöjä koskevan tiedon osalta puutteellisia. Koulujen tehtävänä on opettaa ja lisätä tietoa kansallisista vähemmistöistä. Ruotsin opetuspolitiikassa monimuotoisuudella ja äidinkielenopetuksella on suuri merkitys kansan koulutukselle.

Tietoisuus kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä on yhteiskunnassa melko alhaista. Kehitys on hidasta sekä kunnissa, että alueilla, jotka eivät kuulu hallintoalueeseen.

Haningen kunnan vastuulla on tiedottaa yksittäisille ihmisille heidän oikeuksistaan ja viranomaisten on pystyttävä vastaamaan suomeksi, saameksi ja meänkieleksi. Laissa kerrotaan selvästi, mitä viranomaisilta voidaan hallintoalueilla vaatia.

Haluan Haningen ottavan aktiivisemman vastuun kansallisten vähemmistöjen ja vähemmistökielien esille nostamisesta koulussa ja esikoulussa, jotta tietoisuus yhteiskunnassa kasvaisi.

3. Miten suhtaudut siihen, mitä neuvonpitoryhmä on viime istuntokautena saanut aikaan ja mihin mielestäsi pitäisi keskittyä tulevana istuntokautena?
Vuoden ruotsinsuomalainen vähemmistökunta on kunnianosoitus, jota jakaa vuosittain Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta. Haninge vastaanotti palkinnon vuodelta 2020 tunnustuksena vähemmistöjen hyväksi tehdystä menestyksekkäästä työstä. Se kertoo jo paljon siitä, mitä me olemme saaneet aikaan!

4. Kuinka haluat omalta osaltasi edistää suomen kielen ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön asemaa Haningessa tänä istuntokautena?
Haluan lisää kulttuuriaktiviteetteja, joissa lapset ovat keskiössä ja haluan lisäksi lisää suomenkielisiä lastenkirjoja kirjastoon.
Laillistettuja äidin kielen opettajia.
Enemmän suomenkielentaitoisia työntekijöitä palvelutaloihin (rekrytointi).
Tiedon vaihtaminen kunnassa olevien aktiivisten yhdistysten, kuten ABF:n kanssa.

5. Miten neuvonpitoryhmän tulisi tuoda kansallisia vähemmistöjä koskevat kysymykset esille kunnan poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa? 
Haningen kunnan dementia-asumisiin ja valtaosaan kotipalvelualueista tulisi palkata lisää suomenkielistä henkilökuntaa.
Neuvostossa meidän tulisi toimia sen puolesta, että Haningen vanhemmat ruotsinsuomalaiset saisivat mahdollisuuden tavata suomalaisissa kohtauspaikoissa ja osallistua aktiviteetteihin ja retkiin, musiikki- ja laulutapahtumiin, leipoa, voimistella ja niin edelleen. Kohtauspaikat ovat tärkeitä ja suomenkielisille ikäihmisille pitäisi tarjota mahdollisuus vähintään kerran kuukaudessa tavata ja puhua, seurustella ja tukea toisiaan.

Foto: Martin von Pfaler

Ata-Han Keskiner, Centerpartiet

1. Mitä sinulle merkitsee se, että Haninge on suomen kielen hallintoalue?
Neuvoston jäsenenä minun on pyrittävä laajentamaan suomenkielisten kieleen ja kulttuuriin liittyvien oikeuksien suojaa. Tehtävässäni minun tulee myötävaikuttaa suomalaisen kulttuurin ja kielen säilymiseen Haningessa (kuten myös Ruotsissa) ja sen kautta ylläpitää monimuotoisen kulttuurin ulottuvuutta Haningessa. Työmme tavoitteena on siis kielen ja kulttuurin säilyttäminen, mutta myös sisällyttäminen. Ajattelen, että se puolestaan lisäisi kuntaamme kuulumisen tunnetta. Lisäksi se on tärkeää koulutuksen kannalta, koska tarjoamme suomenkielisille mahdollisuuden opiskella omalla äidinkielellään.

Se, että meidät on hyväksytty suomen kielen hallintoalueeksi, on todiste kunnassa tehdyistä, aikaisemmista toimenpiteistä ja siitä, että kehittämistyötä tulisi jatkaa. Osallistun innolla tähän kehittämistyöhön, nöyrästi omaa rooliani silmäillen.

2. Kuinka Haninge voi toimia aktiivisesti tuodakseen suomen kielen asiat paremmin esille?
Meidän poliitikkojen tulisi olla valmiita kuuntelemaan, mitä vähemmistöillä on sanottavana ja ottaa talteen heidän mielipiteitään ja kokemuksiaan. On tärkeää kohdata vähemmistöjen näkökulmat kunnioituksella ja nöyryydellä. Meidän tulee avoimesti voida muuttaa mieltämme ja vaihtaa näkökantaa. Tärkeää on myös halu pohtia uusia ideoita ja ratkaisuja sekä annetun palautteen kuunteleminen.

Viestintä on työtehtävä, joka tulisi asettaa uudelleen keskiöön. Vähemmistöryhmiin kuuluvien asukkaiden tulisi helposti voida löytää kieltä edistävää ja muita mahdollisuuksia koskevaa tietoa.

3. Miten suhtaudut siihen, mitä neuvonpitoryhmä on viime istuntokautena saanut aikaan ja mihin mielestäsi pitäisi keskittyä tulevana istuntokautena?
Otan tämän vakavan ja merkityksellisen tehtävän herkkäkuuloisesti vastaan. Minun pitää lukea asiasta jonkin verran ja toivon tapaavani osan Haningen vähemmistöyhteiskunnista lisätäkseni ymmärrystä heidän kohtaamiaan vaikeuksia, haasteita ja vastusta kohtaan.

4. Kuinka haluat omalta osaltasi edistää suomen kielen ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön asemaa Haningessa tänä istuntokautena?
Haluan auttaa neuvostoa ja sen toimintaa koskevan tiedon levittämisessä suomenkielisille Haningelaisille. Laajentamalla tietoisuutta neuvoston työstä tarjoamme useammalle suomenkieliselle mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua päätöksiin. Aion osallistua neuvoston kokouksiin ja aktiviteetteihin ja tarttua tilaisuuteen keskustella ja tuoda esille suomen kieltä ja Haningen suomenkielistä vähemmistöä koskevia kysymyksiä.

Lisäksi haluan lisätä tietoisuutta suomen kielestä ja sen merkityksestä Haningessa osallistumalla aktiviteetteihin, joissa suomen kielen ja kulttuurin annetaan viedä tilaa. Haluan tehdä yhteistyötä muiden Haningessa toimivien, vähemmistöjen oikeuksia ja monimuotoisuutta edistävien organisaatioiden ja yhdistysten kanssa. Yhteistyön kautta vahvistamme yhteistä äänenvoimaanne ja vaikuttaa suomen kieltä ja Haningen suomenkielistä vähemmistöä koskeviin poliittisiin päätöksiin.

5. Miten neuvonpitoryhmän tulisi tuoda kansallisia vähemmistöjä koskevat kysymykset esille kunnan poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa? 
Vähemmistöjen oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiselle on tärkeää, että käytämme aikaa vähemmistöjen tarpeisiin ja kokemuksiin perehtymiseen. Mielestäni voisimme muun muassa:

1. Lukea vähemmistöjen tilanteesta ja oikeuksista kertovia tutkimusraportteja. Ne voivat syventää ymmärrystämme haasteita ja niiden ratkaisemiseen vaadittuja toimenpiteitä kohtaan.
2. Kouluttaa itseämme ja muita poliitikoita kulttuurieroista ja yhtäläisyyksistä, kulttuurien välisestä viestinnästä sekä muista, vähemmistöjä koskevista, ajankohtaisista aiheista.
3. Hakeutua yhteiskunnassa toimivien vähemmistöryhmien edustajien puheille. Esimerkiksi kutsumalla yhdistyksiä tai organisaatioita kokouksiin ja neuvonpitoihin, tai osallistumalla vähemmistöjen järjestämiin tapahtumiin.

Lars Christer Lundmark, Sverigedemokraterna

Lars Christer Lundmark ei vielä ole saanut mahdollisuutta vastata kysymyksiimme.