Jordbron kalmisto - matka kaksituhatta vuotta ajassa taaksepäin

Tule tutustumaan yhteen Ruotsin suurimmista rautakautisista kalmistoista! Täältä löytyy 800 hautaa ja luultavasti paljon lisää maanpinnan alta.

Jordbro gravfält. Foto: Eva Simonson

Kalmisto antaa välähdyksen siitä, miltä elämä Haningen seudulla näytti kaksi tuhatta vuotta sitten. Keväällä alue täyttyy tuhansista kukkivista valkovuokoista ja syksyllä maisemaa koristavat sinipunaisena loistavat kanervat. Kalmisto ei ole pelkästään salaperäinen jäännös menneisyydestä, vaan myös paikka, josta voi nauttia nykypäivänä. Alue on rauhallinen keidas kivenheiton päässä Jordbrosta ja Västerhaningesta.

Jordbron kalmisto tuo menneisyyden lähelle. Ainutlaatuinen kalmisto on erittäin laaja ja hyvin säilynyt. Alueella on 800 hautaa ja vielä enemmän kätkeytyy maan alle. Yhteensä hautoja arvellaan olevan jopa noin kolme tuhatta. 

Mitä maan alta löytyy?

Kalmistoalueella on suuri määrä pystytettyjä kiviä, kivimuodostumia ja matalia kumpuja. Kalmiston haudat ovan peräisin vanhemmalta rautakaudelta (500 eKr. -550 jKr.). Tältä ajanjaksolta peräisin olevat haudat koostuvat enimmäkseen polttohaudoista; toisin sanoen vainajat poltettiin, heidän palaneet luunsa kerättiin nuotioiden jäännöksistä keraamiseen ruukkuun tai puiseen rasiaan, joka haudattiin maahan. Usein vain pieni osa vainajan luista kerättiin hautaamista varten. Mitä lopuille jäännöksille tapahtui, on tällä hetkellä epäselvää. Rautakauden varhaisimpana aikana hautalahjat, eli vainajan jäännösten mukana haudatut esineet, eivät olleet kovin yleisiä. Siksi alueen löydökset ovatkin hyvin harvassa. Jordbron kalmistolta on löydetty vain yksi ainoa solki.

Hautoja ja geometriaa

Aivan rautakauden alkuvaiheessa sattui jotakin, joka muutti tapaa, miten hautoja rakennettiin. Aikaisempien pyöreiden röykkiöiden ja kiveysten rinnalle ilmestyi suuri määrä erilaisia, geometrisiä muotoja. Kolmion ja suorakaiteen muotoiset, kuusikulmaiset, pyöreät ja veneen muotoiset haudat yleistyivät. Jordbron kalmistolla voit ihailla niitä kaikkia. Mitä enemmän tutkit, sitä enemmän muotoja löydät.

Pidä silmät auki poluilla liikkuessasi, sillä hautojen reunakivet pilkottavat niillä esiin. Siististi ympyrämuotoon asetettuina ne ympäröivät hautaa. Miksi haudoista tehtiin erilaisen muotoisia on arvoitus.

Miten silloin elettiin?

Ihmiset, jotka elivät ja kuolivat alueella kaksi tuhatta vuotta sitten, ovat jättäneet maastoon jälkiä. Jordbron kalmisto osoittaa, mihin he joutuivat kuoltuaan. Ympäri maastoa, piilosta maan alta, voi myös löytää jälkiä heidän elämänmenostaan. Kalvsvikissä, noin kilometrin päässä kalmistoalueelta, arkeologit ovat tutkineet asuinpaikkaa, jolla sijaitsi useita asuintaloja ja pajoja juuri siihen aikaan, jolloin Jordbron kalmistoa alettiin käyttää. Meren pinta oli nykypäivää korkeammalla ja asuinpaikka sijaitsi aivan merenlahden tuntumassa. Lahti jatkui pitkälle Jordbron kalmiston suuntaan. Suurin rakennus oli kokonaiset 46 metriä pitkä. Paikalla viljeltiin maata, kalastettiin ja metsästettiin. Pelloilla kasvoi pääasiassa ohraa, mutta myös vehnää ja kauraa. Pajoissa on löydetty kaksikymmenkunta uunia, joissa ihmiset kuivasivat ja paahtoivat viljaa, polttivat keramiikkaa ja laittoivat ruokaa. 

Lähellä ja kaukana kaksituhatta vuotta sitten

Jordbrolaisten lähisuku asui naapurissa. Vain parisataa metriä Jordbron kalmistosta etelään sijaitsee seuraava suuri, samalta aikakaudelta peräisin oleva Åbyn kalmisto. Paikalla sijaitsee tänä päivänä Mormonitemppeli, senioriasuminen ja Västerhaningen kirkko. Arkeologien kaivaukset ovat paljastaneet täällä monta hautaa. Åbyn kalmiston luurangoissa näkyy geneettinen erityispiirre, joka kertoo niiden olevan sukua toisilleen ja mies, joka omasi kyseisen erityispiirteen haudattiin Jordbron kalmistolle aivan lähelle paikkaa, jossa Nynäsin rautatie kulkee tänään. Molemmat suuret kalmistot tulkitaan seutukalmistoksi, jolle alueen maatilojen asukkaat kerääntyivät hautaamaan vainajansa ja viettämään uskonnollisia juhlatilaisuuksia yhdessä.

Maailma oli suuri jo kaksi tuhatta vuotta sitten. Yhteydet sekä läheltä, että kaukaa kotoisin oleviin naapureihin olivat tärkeitä. Roomalaisen rautakauden aikana (0-375 jKr.) ihmisiä matkusti Pohjolasta Välimerelle palvellakseen palkkasotureina roomalaisten keisarillisessa armeijassa. Ne, joita onni suosi, palasivat kotiin tuoden mukanaan kultaa ja kauniita maljoja. Epäonnekkaat eivät palanneet lainkaan.

Uskonto ja miellemaailma

Skandinaavinen mytologia näytti Jordbron kalmiston aikaan erilaiselta, kuin mihin olemme tottuneet viikinkikauden kertomuksista, jotka kirjoitettiin tuhat vuotta myöhemmin. Tutkijoiden mukaan pronssikauden ja vanhemman rautakauden uskonto sisälsi voimakkaita, hedelmällisyyskulttiin perustuvia vaikutteita, joissa aurinko sijaitsi keskiössä elämää antavana voimalähteenä. Elettiin maatalousyhteiskunnassa, jossa auringon säännöllinen paluu ja elämän jatkuva jälleensyntyminen kasvistossa, eläimistössä ja ihmisissä oli keskiössä. Pronssikaudelta peräisin olevissa kalliopiirroksissa ja pronssiesineissä aurinko on keskeinen symboli. Tavallisia ovat myös samalta aikakaudelta peräisin olevat kallioon hakatut, pienet kulhomaiset syvennykset, jotka eräiden tutkijoiden mukaan voidaan liittää hedelmällisyyskulttiin. Osasta Jordbron kalmiston hautakivistä löytyy tällaisia syvennyksiä ja niitä näkyy myös monessa aluetta ympäröivässä kallioissa.

Tuli ja vainajia ympäröivät polttorituaalit ovat saattaneet kuulua uskonnolliseen miellemaailmaan, jossa palvottiin aurinkoa, hedelmällisyyttä ja uudelleen syntymistä. Joskus tältä ajanjaksolta peräisin olevista haudoista löytyy myllykiviä. Tutkijat uskovat tämän liittyvän hedelmällisyyskulttiin. Niin kuin arkielämässä jauhettiin kivillä viljaa jauhoksi, niin voitiin myös vainajien palaneet luut jauhaa ja haudata uskonnollisten rituaalien yhteydessä – kylvää maahan, jotta elämä syntyisi uudelleen. Joskus haudoista löytyy myös sirppejä, jotka symbolisoivat sadonkorjuuta.

Yhteystiedot

Kulttuurimiljööryhmä
kulturmiljo@haninge.se

Sinulle, joka ratsastat

Jordbron kalmisto on kulttuuriympäristölain suojaama ja sen vahingoittaminen on kiellettyä. Hevosella liikkuminen sallitaan vain alueen halki kulkevalla tiellä, ei maastossa eikä poluilla. Taulut "Ridning förbjuden – Gäller gravfält" (Ratsastus kalmistoalueella kielletty) osoittavat, mistä alue alkaa. 

Myös Gullringsvägenin tien itäpuolella sijaitsevalla kivikautisella asutuspaikalla vallitsee ratsastuskielto. Kiellosta tiedotetaan tauluilla.

TIETOA VIERAILIJOILLE

Lähellä Jordbron paikallisjuna-asemaa
Laaja kalmistoalue, joka sijaitsee rautatien itäpuolella kävelymatkan päässä Jordbron paikallisjuna-asemalta, on yksi läänin tunnetuimmista arkeologisista nähtävyyksistä.

Kalmistoalue kattaa 750 metriä pitkän kaistaleen maata, jonka pohjoiskärki sijaitsee noin kilometrin päässä Jordbron paikallisjuna-asemalta etelään. Kalmistoalueelle on opasteviitat asemalta.

Pysäköinti
Södra Jordbrovägenin kupeessa on pienehkö pysäköintialue.

Kävelyreitti
Alueen itäosassa, kävelytien varrella, sijaitsee kolme suurta tiedotustaulua, jotka kertovat elämästä Haningen tienoilla kautta muinaisaikojen. Hautamuotojen yhteydessä on 13 pienempää tiedotustaulua, jotka antavat väläyksiä elämästä vanhemmalla rautakaudella Jordbron kalmiston ollessa suuri hauta- ja kulttipaikka.

Läntinen osa
Rautatie jakaa kalmistoalueen kahtia. Pienempi, 50 haudan kalmisto sijaitsee rautatien länsipuolella, Nynäsvägenin liikenneväylän kupeessa. Alueelle pääsee kalmiston eteläsimmässä osassa, Björklundin torpan kohdalla sijaitsevan rautatiealikäytävän kautta. Alueen läntinen osa koostuu seisovista kivistä ja ympyränmuotoisista hautamuodoista, joista yhdellä on kahdeksan "puolaa". Alikäytävältä johtava polku on jyrkkä ja vaikeakulkuinen eikä rautatiellä ole suoja-aitaa. Ole siis varovainen.

Gullringskärretin luonnonsuojelualue
Jordbron kalmiston kupeessa sijaitsee Gullringskärretin luonnonsuojelualue – Haningen oma "sademetsä". Rikas luontoelämä monine sammal- ja saniaislajeineen ympäröi Husbyån -jokea.

Kivikautisasutus
Kalmistosta itään, luonnonsuojelualueen pohjoispuolella sijaitsee kivikautisasutus. Opastetaulut kertovat ihmisistä, jotka elivät paikalla niin sanotun "kampakeraamisen kulttuurin" aikakautena noin viisi tuhatta vuotta sitten.

Senast uppdaterad: 17 maj 2022