Haninge vastaanotti ruotsinsuomalaisen palkinnon

Vuoden 2020 ”Vuoden ruotsinsuomalainen vähemmistökunta” -palkinto myönnettiin Haningen kunnalle ruotsinsuomalaisten päivänä 24. helmikuuta. Haningesta matkusti delegaatio Skellefteåhon vastaanottamaan palkintoa ja keskustelemaan siitä, kuinka kansallista vähemmistötyötä voitaisiin vielä parantaa.



”Vuoden ruotsinsuomalainen vähemmistökunta” on Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan jakama vuotuinen palkinto. Koronapandemian takia palkinnonjakotilaisuutta ei voitu järjestää ennen kuin lokakuussa. Seremonia pidettiin Skellefteåssa, vuoden 2019 voittajakunnassa.

Ruotsin kaikista suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvista kunnista Haninge ja Skellefteå ovat kaksi, jotka ovat yltäneet kaikkein pisimmälle vähemmistölain soveltamisessa ja toiminnan sopeuttamisessa kansallisten vähemmistöjen, ja erityisesti suomenkielisen vähemmistön, tarpeisiin. Kuten valtuuston perustelussa lukee, Haninge on pandemiavuoden haasteista huolimatta onnistunut ylläpitämään ja kehittämään vähemmistöpalveluita hienosti toimivan ja pönkittävän organisaation sekä neuvonpitoryhmän tuella.

- Se että kunnan poliitikot ovat alusta alkaen olleet toiminnassa mukana, on ollut vähemmistötyölle elintärkeää, niin kuin myös Haningen ruotsinsuomalaisen vähemmistön osallistuttaminen neuvonpitoihin. Heidän kauttaan saamme tietoa siitä, miten työtä tulisi tehdä ja mihin kysymyksiin meidän tulisi tarttua, sanoo Haningen kunnan vähemmistöstrategi Sanna Rantamäki.

- Henkilökohtaisesti olen ylpeä haningelainen ennen kaikkea siitä, että meidät on otettu tosissaan kunnan eri yhteistyöryhmissä ja että meillä on myös mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin. Jatkossakin meidän on pidettävä yhteistyö voimassa sekä poliittisesti että yhteiskunnallisesti ja osallistuttava neuvonpitoihin aktiivisesti, sanoo Haningen suomalaisen eläkeläisyhdistys Reippaan puheenjohtaja Pirkko Sinkkonen.

Haningen ja Skellefteån edustajat.Kuvassa vasemmalta lukien: Pirkko Sinkkonen, Sanna Rantamäki, Marietta de Pourbaix-Lundin, Petri Salonen, Eivor Olofsson, Andreas Löwnhöök, Agneta Hansson ja Ulla-Maija Pesola.Foto: Martin von Pfaler

Kahden edistyksellisen kunnan tapaaminen johti antoisaan keskusteluun siitä, kuinka kansallisten vähemmistöjen tarpeita voitaisiin tulevaisuudessa huomioida entistäkin enemmän. Kuntien edustajat saivat paljon uusia ideoita ja virikkeitä. Työ ei pääty tähän, vaan se jatkuu uusin voimin.

- Meidän on levitettävä tietoa vähemmistöpolitiikasta sekä kunnan työntekijöille, että sen asukkaille. Poliittisen verkoston on jatkettava kokouksiaan lisätäkseen poliittista tietoisuutta. Meidän olisi myös houkuteltava neuvonpitoihin lisää nuoria aikuisia sekä lapsia, miettii kunnanneuvos ja suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän puheenjohtaja Petri Salonen (C).

- Poliitikkona ja hallintoalueen neuvonpitoryhmän varapuheenjohtajana näen itsestään selvänä tehtävänäni jatkuvasti ja väsymättömästi huolehtia siitä, että kunnan kaikilla poliitikoilla ja virkahenkilöillä on tarpeeksi tietoa, osaamista ja koulutusta koskien vähemmistölakia ja sen sisältöä, neuvonpitoryhmän varapuheenjohtaja Marietta de Pourbaix-Lundin (M) täydentää.

Aamupäivällä keskusteltiin siitä, miten kansallista vähemmistötyötä voitaisiin parantaa entisestään.Aamupäivällä keskusteltiin siitä, miten kansallista vähemmistötyötä voitaisiin parantaa entisestään.Foto: Martin von Pfaler

Palkinnonjakoa juhlittiin gaalaillallisella kohutussa Sara kulturhus -nimisessä kulttuuritalossa Skellefteån kaupungin keskustassa. Sara kulturhus on 20-kerroksinen 74 metriä korkea rakennus, joka on rakennettu kokonaan puusta. Illan isäntänä toimi Skellefteån kunnan oppositioneuvos Andreas Löwenhöök, joka on myös ruotsinsuomalaisen neuvonpitoryhmän kokoonkutsuja.

Ruotsinsuomalaisten valtuuston puheenjohtaja Eivor Olofsson kertoi, mitä ”Vuoden ruotsinsuomalainen vähemmistökunta” -palkinnolla halutaan viestittää ja millä perusteilla se jaettiin juuri Haningen kunnalle.

- Meille tämä on suuri tunnustus siitä, että se työ, minkä me olemme tehneet, on ollut hyvää ja että voimme olla siitä ylpeitä. Kuulun itse kansalliseen vähemmistöön ja siksi minusta tuntuu erittäin hyvältä, että kansalliset vähemmistöasiat ovat kunnassamme niin korkealla päiväjärjestyksellä, Salonen toteaa.

- Sisäinen, rakenteellinen työ ei aina näy ulospäin mutta on silti erinomaisen tärkeää, ja siitä meille jaetaan tämä palkinto. Saamamme huomio auttaa myös tuomaan vähemmistöasiat paremmin esille kunnassa eri tasoilla. Minulle tämä palkinto on vahvistus siitä, että olemme tehneet hyvää työtä, Rantamäki päättelee.

Senast uppdaterad: 21 oktober 2021