Nuori ja sijoitettu toiseen kotiin

On olemassa monta syytä siihen, miksi lapsi tai nuori ei voi asua yhdessä vanhempiensa kanssa. Lapselle saattaa esimerkiksi olla vaarallista asua vanhempainkodissaan, jos vanhemmat tappelevat tai kohtelevat lasta kaltoin. Vanhemmat saattavat voida niin huonosti, etteivät he jaksa pitää lapsestaan tai nuorestaan kunnolla huolta. Huoltaja saattaa juoda liikaa alkoholia, käyttää huumeita tai kärsiä mielenterveyssairaudesta. On myös olemassa nuoria, jotka käyttäytyvät itsetuhoisesti ja jotka siksi eivät voi asua kotonaan.

En glad flicka sitter på sängen i sitt rum Foto: Mostphotos

Riippumatta sijoittamisen syystä, sinulla on oikeus saada tietää mitkä perusteet koskevat juuri sinua. Sosiaalisihteerisi voi selittää ja vastata kysymyksiisi. Ellet löydä tarvitsemaasi tietoa täältä, voit lukea lisää sivuilta "Sinä, joka olet jo yhteydessä sosiaalipalveluun".

Erilaiset asumismuodot

Sosiaalipalvelun vastuulla on päättää, mihin sinut sijoitetaan sen mukaan, mikä sinulle arvioidaan parhaaksi. Sijoitusasuminen voi olla sukulaisen luona, perhekodissa tai jossakin muualla. Alta voit lukea asumismuodoista tarkemmin.

Päivystyskoti

Tavoitteena on, että asut päivystyskodissa korkeintaan neljä kuukautta, mielellään lyhemmin. Joskus oikean sijoituksen löytäminen voi viedä aikaa ja silloin saattaa kulua kauemmin kuin neljä kuukautta. Päivystyskodin tehtävänä on auttaa sinua ja ottaa sinusta huolta. 

Mikäli sinulla on kysyttävää, voit puhua suoraan päivystyskodin kanssa tai kääntyä sosiaalisihteerisi puoleen. Aikuisten tehtävänä on yhdessä auttaa sinua.

Perhekoti

Tässä asumismuodossa voit asua joko jonkun sukulaisen luona tai aivan uudessa perheessä. Usein sinulla on jatkuva yhteys vanhempiisi. On ikään kuin sinulla olisi kaksi perhettä. Perhekodin tehtävänä on ottaa sinusta huolta ja auttaa sinua. Heidän on tehtävä olosi turvalliseksi ja annettava sinun kasvaa hyvissä olosuhteissa.

Jos koet jonkin asian elämässäsi vaikeaksi tai kiusalliseksi, voit puhua siitä perhekotisi vanhempien tai sosiaalisihteerisi kanssa. Tärkeintä on, että aikuinen saa tietää mistä olet huolissasi niin, että he voivat ryhtyä toimenpiteisiin asian parantamiseksi.

HVB-koti

Tässä asumismuodossa voit asua joko jonkun sukulaisen luona tai aivan uudessa perheessä. Usein sinulla on jatkuva yhteys vanhempiisi. On ikään kuin sinulla olisi kaksi perhettä. Perhekodin tehtävänä on ottaa sinusta huolta ja auttaa sinua. Heidän on tehtävä olosi turvalliseksi ja annettava sinun kasvaa hyvissä olosuhteissa.

Jos koet jonkin asian elämässäsi vaikeaksi tai kiusalliseksi, voit puhua siitä perhekotisi vanhempien tai sosiaalisihteerisi kanssa. Tärkeintä on, että aikuinen saa tietää mistä olet huolissasi niin, että he voivat ryhtyä toimenpiteisiin asian parantamiseksi.

HVB – lyhenne ruotsiksi "Hem för vård och boende" merkitsee hoito- ja asumiskotia. HVB-koti on tarkoitettu sinulle, joka tarvitset enemmän apua kuin mitä perhe voi antaa. Kodin henkilökunta pitää sinusta huolta. He voivat vastata kysymyksiisi ja mietintöihisi tai ottaa selvää vastauksista. Ellet tunne voivasi puhua HVB-kotisi henkilökunnan kanssa, voit kääntyä sosiaalisihteerisi tai jonkun muun, luotettavan aikuisen puoleen.

SiS - erityinen nuortenkoti

SiS on lyhenne nimestä "Statens institutionsstyrelse", eli suomeksi valtion laitoshallitus. SiS on viranomainen, joka pyörittää koteja. Jos asut SiS-kodissa, olet luultavasti tehnyt jotakin, mikä ei sosiaalipalvelun ja tuomioistuimen mielestä ole hyväksi sinulle, terveydellesi ja kehityksellesi. Kyse voi olla esimerkiksi rikoksesta tai huumeiden tai alkoholin väärinkäytöstä. Tavallisinta on, että sinut on otettu huostaan nuorisohoitolain (LVU) perusteella. SiS-kotiin voidaan sijoittaa asumaan myös ne, jotka tuomitaan suljettuun nuorisohoitoon. Useimmiten SiS-kodissa ei asuta kovin pitkään vaan siihen asti, kunnes nuori muuttaa joko kotiin tai johonkin muuhun sijoitukseen.

SiS:llä työskentelee muun muassa hoitoassistentteja, psykologeja, opettajia ja sairaanhoitajia. Henkilökunnan tehtävänä on välittää sinusta, ottaa sinusta huolta ja auttaa sinua silloin kun tarvitset. Saamasi hoidon lähtökohtana tulisi olla omat tarpeesi. SiS-kodissa on aina henkilökuntaa paikalla, vuorokauden ympäri. Mikäli joku asiaa tuntuu huonolta, voit puhua henkilökunnan, sosiaalisihteerisi tai jonkun muun, luotettavan aikuisen kanssa.

Valtion laitoshallituksen kotisivulta (ruotsiksi) voit ladata kirjoja, joissa nuortenkodeissa asuvat nuoret kertovat ajatuksistaan ja tunteistaan.

Tukiasuminen

Jos asut tukiasumisessa, alat luultavasti olla valmis elämään itsenäistä aikuiselämää. Erilaisiin tukiasumisiin liittyy eri määrin tukea. Joissakin tukiasumisissa on henkilökuntaa vuorokauden ympäri, toisissa yhteyshenkilöt tulevat avuksi päiväsaikaan. Tukitoimenpiteet, joita sinulle tarjotaan, riippuvat olotilastasi ja kyvystäsi hoitaa omaa talouttasi, siivota, tiskata, hoitaa omat ostoksesi, laittaa ruokaa, pysyä puhtaana, pestä pyykkisi sekä kantaa vastuuta omista työtehtävistäsi ja vapaa-ajastasi.

Vaikka et asuisikaan tukiasumisessa Haningessa, sinulla on silti sosiaalisihteeri meillä. Voit pohtia elämän asioita ja kysymyksiä yhdessä tukiasumisesi henkilökunnan tai sosiaalisihteerisi kanssa.

Turva-asuminen

Turva-asuminen on asumismuoto, johon turvaudutaan silloin kun joku on uhannut tai käyttänyt väkivaltaa sinua tai vanhempiasi kohtaan. Jos olet vielä pieni, olet vanhempasi seurassa. Jos olet vähän vanhempi, voit asua turva-asumisessa joko vanhempasi kanssa tai yksin.

Turva-asumisen osoite on salainen, niin kuin sen tulisikin olla siksi, ettei sinun tarvitsisi olla huolissasi siitä, että joku vaarallinen löytää sinne. Turva-asumisissa on henkilökuntaa, joiden tehtävänä on auttaa ja tukea sinua. Usein se, joka asuu turva-asumisessa, on saanut kokea vaikeita asioita ja silloin tarvitaan paljon apua ymmärtää, mitä oikein on tapahtunut.

Pyydä turva-asumisessa työskenteleviltä aikuisilta apua asioiden selittämiseen. Voit kysyä heiltä kaikesta. Voit myös asettaa kysymyksesi sosiaalisihteerillesi. Jos tarvitset apua käytännön asioissa, on sinun hyvä kertoa siitä. Kaikkea ei ehkä pystytä ratkaisemaan mutta on tärkeää, että me ja asuminen saamme tietää, mitä juuri sinä tarvitset.

Mitä oikeuksia minulla on, kun minut on sijoitettu?

Alta voit lukea, mitä oikeuksia sinulla on, kun sinut on sijoitettu. Sinulla on oikeus tuntea olosi turvalliseksi ja käydä koulua. Sinulla on oikeus tulla kuunnelluksi ja sinulla on oikeus ilmaista mielipiteesi kaikesta. 

Muuttaminen tuntemattomien ihmisten luo on suuri muutos elämässä. Aikaa voi mennä totutteluun ja siihen, että oppii tuntemaan toisensa. Mutta jos jatkuvasti tunnet, ettet viihdy sijoituskodissasi on tärkeää, että kerrot siitä. Ellet pysty puhumaan niiden kanssa, joiden luona asut, voit aina puhua sosiaalisihteerisi kanssa niin, että voitte yhdessä neuvotella siitä, mikä olisi sinulle hyvä ratkaisu.

Sinua on kohdeltava kunnioittavasti

Sinulla on oikeus kunnioittavaan kohteluun samalla tavoin, kuin muillakin sijoituskotisi lapsilla. Päivystys- tai perhekotisi vanhempien tai HVB- tai SiS-kotisi henkilökunnan on välitettävä sinusta, otettava sinusta huolta ja autettava sinua tarvitessasi.

Sinua hoitavat aikuiset voivat päättää asioista, joista et ole samaa mieltä. He ovat vastuussa suojaamisestasi ja voivat siksi kieltää sinua tekemästä asioita, jotka voivat olla sinulle vaarallisia.

Täältä voit lukea oikeuksistasi (ruotsiksi)

Alla oleva video kertoo oikeuksistasi ruotsiksi. Ellei oma tilanteesi näytä tällaiselta, on oltavaa selvää miksi.

Kanssakäyminen

Se, missä määrin lapsi tai nuori voi tavata vanhempiaan, sisaruksiaan, perhettään ja kavereitaan vaihtelee paljon. Sosiaalisihteerisi vastaa siihen, mikä koskee juuri sinua.

Perheen ja kavereiden tapaaminen – kanssakäyminen

Sosiaalipalvelussa käytämme paljon aikaa hyvän kanssakäymisen aikaansaamiseksi sijoitetuille lapsille. Alle olemme yrittäneet kerätä tietoa, josta voi saada vähän opastusta asiassa.

Joskus voi olla niin, että haluat tavata vanhempaasi enemmän kuin mikä on mahdollista. Vanhempasi ei ehkä voi tarpeeksi hyvin voidakseen tavata sinua. Voi myös olla niin, ettet halua tai jaksa tavata vanhempiasi.

Oikeutesi pitää yhteyttä perheeseesi ja ystäviisi

  • Sinulla on oikeus pitää yhteyttä perheeseesi. Mikäli se on sinulle hyväksi, saatat myös saada olla yhteydessä muihin, sinulle tärkeisiin ihmisiin.
  • Perheesi voi saada tulla tervehtimään sinua, ellei se ole haitaksi sinulle. Kun saat vieraita, teillä on oikeus saada olla rauhassa.
  • Perheen vierailujen lisäksi sinulla on oikeus pitää yhteyttä perheeseesi ja ystäviisi muilla tavoin. Voit esimerkiksi soittaa, meilata tai kirjoittaa kirjeen.
  • Saat kirjoittaa ja ottaa vastaan kirjeitä ja lukea ja kirjoittaa niitä rauhassa toisilta. Jos päivystys- tai perhekotisi vanhemmat tai HVB- tai SiS-kotisi henkilökunta epäilee lähetyksen sisältävän huumeita tai jotakin muuta sinulle haitallista, he saavat olla läsnä kun avaat kirjeen. Muuten he eivät saa lukea postiasi tai sähköpostiasi.
  • Jos sinut on sijoitettu nuorisohoitolain (LVU) perusteella ja me sosiaalipalvelussa olemme päätyneet tulokseen, että sinulle on haitallista tavata perhettäsi, et ehkä saa tavata heitä niin kuin itse haluaisit. Joskus voimme määrätä, ettei perheesi saa tietää, missä asut.
  • Mikäli vanhempasi ovat hyväksyneet, että sinut on sijoitettu, me emme sosiaalipalvelussa voi päättää, kuinka paljon he saavat tavata sinua. Voimme kuitenkin yrittää auttaa sinua, ellet halua tavata vanhempiasi yhtä paljon kuin he haluavat tavata sinua.

Ellet halua tavata vanhempiasi

Ellet halua tavata vanhempiasi lainkaan, haluamme tietää siitä. Asumisesi saattaa voida auttaa sinua tai sitten me aikuiset voimme yrittää olla avuksi yhteisvoimin. Sosiaalipalvelu ei pakota lapsia ja nuoria tapaamaan vanhempiaan. Sen sijaan yritämme auttaa sinua luomaan hyvän suhteen vanhempiisi, kuten laissa määrätäänkin. Mikäli olet yli 15 vuotta, voit itse valita, jos haluat tavata vanhempasi. Joskus voi tuntua siltä, että sinut pakotetaan tapaamaan vanhempasi siksi, että vanhempasi mielellään haluavat tavata sinut tai että sosiaalipalvelu yrittää aikaansaada toimivan kanssakäymisen välillänne.

Vinkkejä sijoitetuille nuorille

Alta voit lukea vinkkejä sosiaalipalvelun sijoittamilta lapsilta ja nuorilta.

Vinkkejä lapsilta ja nuorilta

  • Valmistaudu tapaamiseesi sosiaalisihteerin kanssa - he pystyvät auttamaan sinua vain, jos he ymmärtävät minkälaista apua tarvitset. Riittää, jos kirjoitat kännykkään muistiin kolme tai neljä asiaa ennen kuin menet tapaamiseen.
  • Samasta asiasta saa kysyä moneen kertaan. Joskus en muista kaikkea, mitä sosiaalisihteeri on sanonut mutta silloin voin tekstittää hänelle ja kysyä, mistä tärkeistä asioista hän puhui. He eivät suutu, vaikka heiltä kysyy moneen kertaan.
  • Kavereilleen saa kertoa kaiken, minkä haluaa siitä, miten sosiaalipalvelu toimii.
  • Joskus voi suuttua sille, mitä sosiaalipalvelu sanoo ja se on täysin OK. Ei tarvitse olla samaa mieltä koko ajan. He ajattelevat asioita pitkällä tähtäimellä mutta minulle jotkut asiat tuntuvat tärkeämmiltä tässä ja nyt kuin mitä kahden vuoden päästä tapahtuu. 
  • Joskus sosiaalipalvelun kanssa ei ole samaa mieltä eikä tarvitsekaan olla. Sinulla on oikeus ajatella asioista mitä haluat ja kertoakin siitä.
  • Mikäli luulet tarvistsevasi sosiaalipalvelulta apua, kysyminen on helppoa. Voit esimerkiksi mennä nuorten vastaanotolle, koska heillä on tosi hyvä käsitys siitä, mitä sosiaalipalvelu tekee ja miten apua voi saada. Asioiden ei tarvitse olla kauhean isoja, jotta apua voisi saada. Joskus ehkä puhuminen riittää.
  • Jos olet huolissasi kaverin kotioloista, voit puhua kaverin tai opettajan, kuraattorin tai jonkun muun aikuisen kanssa.

Lasten ja nuorten omia vinkkejä

”Ole niin avoin kuin ikinä voit. Sano kaikki, mitä ajattelet. Sillä on suuri ero.”

”Yritä osallistua niin paljon kuin pystyt. Se kannattaa pitkällä tähtäimellä. Yritä vaikuttaa sinua koskeviin päätöksiin.”

”Sosiaalipalvelu ei aina tule ottamaan päätöksiä, jotka ovat sinun osaltasi parhaita mahdollisia ja silloin on sinun tehtäväsi kertoa oma mielipiteesi."

"Hanki apua ihmisiltä, jotka välittävät sinusta ja anna heidän auttaa sinua niin paljon kuin he ja sinä itse haluatte."

Kontakt för den här sidan:

Senast uppdaterad: 22 mars 2021